Kylä mainitaan vuoden 1583 maakirjassa kokonaan palaneeksi. Talot olivat Kauppi, Rotjala, Patala ja Eerola. Vuonna 1683 Kauppi, Rotjala ja Patala liitettiin Rättälän Rustholliin, jonka omisti Nils Pflaler. Rusthollin nimi muuttui myöhemmin Karlbergiksi ja sittemmin Partolaksi. Partolan kartanopiha sijaitsi 1700-luvun lopussa Pyhäjärven rannalla, nykyisen saha-alueen kaakkoispuolella, tien varressa. Asuinpihaa ympäröivät rannan suuntaisena jatkuvat ja toisaalla Isomäkeä ympäröivät laajat peltoaukeat.

Partola siirtyi 1810-luvulla Spåre -suvulle. Vuosisadan lopulla kartanon omisti Elieser Johansson, joka perusti saha- ja myllylaitoksen rantaan. Konkurssin jälkeen kartanon ja sahan omistaksi tuli Palmrothin suku. Heidän aikanaan Isonmäen pohjoispuolella sijainnut kartanon päärakennus uudistettiin Wivi Lönnin suunnitelmien pohjalta. Sahaustoiminta myytiin pois kartanosta ja 1920-luvulta alkaen kartanon alueella harjoitettiin kenkäteollisuutta. Tällöin kartano, saha ja niihin liittyvä rakennuskanta muodostivat keskeisen osan Partolan kulttuurimaisemaa.

Kartanoon, sahaan ja maatiloihin liittynyttä 1900-luvun alkupuolella syntynyttä työväen asutusta on säilynyt mm. Vähämäessä, Pakkalankulmalla ja Pirjolantien eteläpäässä.

Sotien jälkeen siirtolaisten ja rintamamiesten asutustoiminta pienensi kartanon aluetta. Tällöin syntyi mm. Toivion omakotialue. Tämän jälkeen suoritettiin perinnönjako perillisten kesken. Pellot, metsät ja rakennukset jaettiin. Rakennukset jäivät vähitellen tyhjilleen ränsistymään. 1970-luvun jälkeen niitä on purettu, mm. päärakennus paloi 1980-luvun alussa. Nykyään rakennuksista ja suuresta puutarhasta ei ole juuri mitään jäljellä ja alueella on rivi- ja omakotitaloja. Samoihin aikoihin, 1980-luvulla, hävisivät kartanon länsipuolella olleet sahan suuret vuokrakasarmit. Sahan jäljelle jäänyt rakennuskanta on peittynyt metsän ja Harwallin varaston taakse. Tiloista on jäljellä Eerola, jonka rakennuskanta ja ympäristö on hyvin säilynyt 1800-luvun lopun ja 1900-luvun asussa.

Pakkalankulmana tunnetun alueen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Asutus keskittyi pelloilta nousevien Kalliomäen ja Mustikkamäen rinteisiin. Myös Pirjolantien eteläpään asutus on siltä ajalta. Asuinalueen asutus on 1990-luvulla levinnyt myös Naistenmatkantien eteläpuolisille pelloille ja Mustikkämäen päälle. Vuonna 1968 paljastettiin Tampereelle suunniteltu, mutta Tampereen kaupungin taholta torjuttu jääkärimuistomerkki tien varressa, peltojen keskellä.

Toivion asuinalue littyy sotien jälkeiseen asutustoimintaan. Rakentaminen aloitettiin 1950-luvun alkupuolella ja ja sitä on laajennettu 1960 ja 1980-luvulla. Toivion talo sijaitsi aikoinaan nykyisen asuntoalueen pohjoispuolella, nykyisen Pyhäjärventien kohdalla. Pirkkalan ohitustienä tunnettu Pyhäjärventie valmistui v. 1983 Pyhäjärven rantakylien metsäisille takamaille.

Partola sijaitsee Pirkkalan itäreunassa, Tampereen rajalla. Maiseman runkona ovat järvelle viettävät peltovainiot sekä Vähämäen ja Isomäen asuinalueet. Vanha Partolan kylätontti on sijainnut Isonmäen ja Vähämäen lähellä. Vanha raitti, entinen Etelä-Pirkkalan maantie kulkee rantaa myöten Partolan ja sen lähinaapurin, Nuolialan kylän peltomaisemassa. Kylän maa-alue jatkuu pitkänä, kapeana ja harvaan asuttuna metsäselänteenä etelään, aina Sääksjärven rantaan saakka. Partolan eteläreunalle, metsäselänteen reunalla on Toivion sotien jälkeen rakennettu asuinalue.

Kylän alueelle on rakennettu runsaasti viime vuosina. Vanhempaa maisemassa näkyvää rakennuskantaa ovat kenkätehdas, Eerolan tila, sahan savupiippu ja muutamat asuinrakennukset Vähämäellä ja Pakkalankulmalla. Nykyinen Pirkkalan valtatie uusine liittymineen hallitsee Vähämäen eteläpuolista maisemaa. Pakkalankulma on laajentunut viime vuosina tien eteläpuolelle. Asuinrakennuksia ja liiketiloja on rakennettu mm. vanhan Pakkalankulman pohjoispuolen pelloille ja valtatien varteen. Myös vanhan raitin, Pereen tien varteen on nousut viime vuosina omakoti- ja rivitaloja. Naistenmatkantien varressa on v. 1968 pystytetty Jääkärimuistomerkki. Kylämaisemaa halkoo eteläosan metsäaluielle v. 1983 rakennettu ohitustie ja sen vieressä oleva massiivinen ja yhä laajeneva liikekeskus.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990.

Kartat: Kuninkaan kartasto 1776-1805. Partola-Nuolialan isojakokartta, Daniel Hall 1767. Pitäjän kartta 1932, Pirkkalan pitäjä v. 1915