Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Partoniemen huvilan peruskorjaussuunnitelmista. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kohteen kulttuurihistoriallisista arvoista, kuntoselvityksestä ja purkamisaikeesta aikaisemman lausunnon Diar. 426/2018 (13.9.2018). Rakennuksen omistaja on tämän jälkeen vaihtunut. Tutustuttuaan hankkeen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Partoniemi on inventoitu osana Pirkkala moderni rakennusperintö - Rakennetun ympäristön selvitys 2008 -selvitystä. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevan merkittäviä arkkitehtonisia, henkilöhistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Partoniemen huvila sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä osoitteessa Pereentie 8. Rakennuksen on suunnitellut kunnallisneuvos Pentti Palmrothille vuonna 1954 arkkitehti Erik Bryggman, joka oli Suomen johtavia varhaisia funktionalisteja. Tyylillisesti rakennus edustaa Bryggmanin 1940-luvun alusta lähtien suosimaa romanttista funktionalismia ja se on Bryggmanille tyypilliseen tapaan pyritty sulauttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Moniulotteisen rakennuksen katot ovat loivia satulakattoja, ja julkisivut on rapattu ja maalattu vaaleiksi. Betoniperustus on verhottu liuskekivillä. Pihan aitauksissa on käytetty myös kalkkihiekkatiiltä ja koristeellisia takorautaportteja. Rakennuksen julkisivut ovat pääasiassa säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.

Partoniemi sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Partoniemen kärjessä. Tontti oli rakentamiseen saakka peltomaata, ja se säilyi avoimena maisematilana 1960-luvulle. Vuoden 1975 peruskartalla se on merkitty puustoiseksi. Nykytilassaan tontilla kasvaa kookasta puustoa ja se on yleisilmeeltään luonnollinen. Lähettyvillä, osoitteessa Pereentie 4, sijaitsee Bryggmanin niin ikään Palmrotheille suunnittelema Villa Palmroth. Partoniemen henkilöhistorialliset arvot liittyvät huvilan rakennuttajaan Pentti Palmrothiin, jolla on ollut merkittävä rooli Pirkkalan kunnan teollisuushistoriassa ja kunnallispolitiikassa.

Partoniemi on suojeltu vuonna 1999 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä SR-1: Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuslain 135§:n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Lautakunta voi myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Aikaisemmassa lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioisten rakenteiden korjaaminen on mittava, mutta mahdollinen toimenpide. Rakennuksen merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelumääryksen perusteella maakuntamuseo ei puoltanut purkamista.

Nykyinen omistaja haluaa kunnostaa talon perheensä vakituiseksi asunnoksi. Tällä hetkellä sisätilat ovat huonossa kunnossa, sillä rakennus on ollut viisitoista vuotta tyhjillään, ja vailla ylläpitoa tätäkin pidemmän ajan. Lisäksi mm. pintamateriaaleja on monessa huoneessa poistettu. Pitkässä järven puoleisessa aulassa on säilynyt alkuperäinen punainen mosaiikkilaattalattia ja paikoitellen jäljellä on huonokuntoisia alkuperäisiä linoleumilattioita. Edustavimpia säilyneitä yksityiskohtia ovat alkuperäiset takat olohuoneessa, keittiössä ja ulkona terassilla sekä keittiön puoleisen työhuoneen ja aulan välinen kiinteä, koko huoneen seinän kokoinen ruutuikkuna. Olohuoneessa on lisäksi alkuperäinen muutaman askelman pituinen portaikko kaiteineen. Ulkona ovat säilyneet liuskekivistä ladottu terassi ja eteläseinustan puutarhamuuri.

Omistajan toiveena on toteuttaa sisätiloihin toiminnallisia muutoksia sekä uusia kaikki pinnat ja talotekniikka. Asuinhuoneiden riviin ja aulaan perustuva tilaratkaisu on tarkoitus purkaa ja avata suuri osa rakennuksen keskiosaa avoimeksi tilaksi. Keittiö on suunniteltu siirrettäväksi omasta siivestään rakennuksen keskiosaan. Entiseen keittiösiipeen sijoitettaisiin saunatilat. Kolme asuinhuonetta kukin omine wc- ja suihkutiloineen on suunnitelmissa sijoitettu järven puoleiselle seinustalle autotallisiiven puoleiseen päätyyn. Päämakuuhuone kylpy- ja vaatehuoneineen on tarkoitus sijoittaa autotallisiipeen. Olohuone säilyisi alkuperäisellä paikallaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikka alkuperäiseen tilaohjelmaan liittyy ylemmän keskiluokan asumisesta kertovia piirteitä, on pohjaratkaisu huoneiden sijoittelun ja kulkuyhteyksien osalta jossakin määrin ajalle epätyypillinen ja ilmeisesti rakennuttajan toiveiden mukaan räätälöity. Koska suojelumerkintä keskittyy ensisijaisesti rakennuksen julkisivujen suojeluun, ei sisätilojen tilanjaon muutoksille lähtökohtaisesti ole estettä. Maakuntamuseo katsoo, että alkuperäiset tulisijat sisällä ja ulkona sekä olohuoneen portaat kaiteineen tulisi kuitenkin säilyttää rakennukselle ominaisen ilmeen vaalimiseksi. Samoin tulisi tutkia sisäikkunan uudelleen sijoittamista sisätilamuutosten yhteydessä. 

Tilankäytöllisistä muutoksista julkisivuihin aiheutuvat muutokset on pyritty suunnittelijan kertoman ja havainnekuvien mukaan suunnittelemaan mahdollisimman vähäisiksi, jotteivät rakennuksen arkkitehtoniset tai kulttuurihistorialliset arvot heikkenisi. Suunnitelmien mukaan autotallisiiven järvenpuoleista ikkunaa laajennetaan ja ovea siirretään. Rakennuksen päämassassa toteutetaan järven puolelle kaksi uutta ikkunaa uusiin makuuhuoneisiin. Toinen toteutetaan tuuletusritilän kohdalle ja toinen muuttamalla nykyinen oviaukko ikkunaksi. Nykyiseen keittiösiipeen on tarkoitus lisätä toinen ovi ikkuna-aukkoa laajentamalla. Näkyvin muutoksista on järven puoleisen muurimaisen seinäpinnan aukotusten lisääminen. Uudet ikkunat on suunniteltu kapeiksi mutta normaalikorkuisiksi. Ikkunamalli ei ole 1950-luvun rakennuksille tyypillinen, mutta säilyttää alkuperäisen, muurimaiseen seinään ja suuriin maisemaikkunoihin jakautuvan julkisivuratkaisun paremmin kuin leveämpien ikkunoiden lisääminen.

Julkisivujen väritys on tarkoitus säilyttää entisellään. Maakuntamuseo esittää väritutkimusta tehtäväksi alkuperäisen ulkovärityksen määrittämiseksi. Julkisivujen alkuperäinen materiaalimaailma tulee säilyttää tai palauttaa peruskorjauksen yhteydessä. Alkuperäiset ikkunat tulee säilyttää ja kunnostaa ja uudet toteuttaa laadukkaasti puurakenteisina. Peruskorjauksen tai myöhemmän kattoremontin yhteydessä tulee palauttaa alkuperäinen ruukkutiilikate. Ilmanvaihto tulee toteuttaa hienovaraisesti siten, ettei katolle sijoiteta kookkaita laitteita. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakennesuunnittelijaksi valitaan aikakauden rakennuksiin perehtynyt henkilö.

Huvilan pihapiiriin on suunnitteilla muutoksia, joiden suunnitelmat eivät vielä sisälly lausuntopyynnön liitemateriaaliin. Tontin länsireunalle on suunniteltu lisättävän toinen tonttiliittymä. Myös rakennuksesta erillisen autokatoksen ja uuden rantasaunan rakentamista on alustavasti suunniteltu. Maakuntamuseo ottaa kantaa suunnitelmiin niiden edistyessä. Ennen pihaan kohdistettavien muutosten tarkempaa suunnittelua on hyvä kartoittaa pihaan mahdollisesti liittyvät arvot. Mahdolliset uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa maiseman kannalta hienovaraisesti ja niiden tulee olla päärakennukselle selvästi alisteisia.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Partoniemen huvilan peruskorjaussuunnitelmista. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kohteen kulttuurihistoriallisista arvoista, kuntoselvityksestä ja purkamisaikeesta aikaisemman lausunnon Diar. 426/2018 (13.9.2018). Rakennuksen omistaja on tämän jälkeen vaihtunut. Tutustuttuaan hankkeen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Partoniemi on inventoitu osana Pirkkala moderni rakennusperintö - Rakennetun ympäristön selvitys 2008 -selvitystä. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevan merkittäviä arkkitehtonisia, henkilöhistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Partoniemen huvila sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä osoitteessa Pereentie 8. Rakennuksen on suunnitellut kunnallisneuvos Pentti Palmrothille vuonna 1954 arkkitehti Erik Bryggman, joka oli Suomen johtavia varhaisia funktionalisteja. Tyylillisesti rakennus edustaa Bryggmanin 1940-luvun alusta lähtien suosimaa romanttista funktionalismia ja se on Bryggmanille tyypilliseen tapaan pyritty sulauttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Moniulotteisen rakennuksen katot ovat loivia satulakattoja, ja julkisivut on rapattu ja maalattu vaaleiksi. Betoniperustus on verhottu liuskekivillä. Pihan aitauksissa on käytetty myös kalkkihiekkatiiltä ja koristeellisia takorautaportteja. Rakennuksen julkisivut ovat pääasiassa säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.

Partoniemi sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Partoniemen kärjessä. Tontti oli rakentamiseen saakka peltomaata, ja se säilyi avoimena maisematilana 1960-luvulle. Vuoden 1975 peruskartalla se on merkitty puustoiseksi. Nykytilassaan tontilla kasvaa kookasta puustoa ja se on yleisilmeeltään luonnollinen. Lähettyvillä, osoitteessa Pereentie 4, sijaitsee Bryggmanin niin ikään Palmrotheille suunnittelema Villa Palmroth. Partoniemen henkilöhistorialliset arvot liittyvät huvilan rakennuttajaan Pentti Palmrothiin, jolla on ollut merkittävä rooli Pirkkalan kunnan teollisuushistoriassa ja kunnallispolitiikassa.

Partoniemi on suojeltu vuonna 1999 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä SR-1: Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuslain 135§:n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Lautakunta voi myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Aikaisemmassa lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioisten rakenteiden korjaaminen on mittava, mutta mahdollinen toimenpide. Rakennuksen merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen ja suojelumääryksen perusteella maakuntamuseo ei puoltanut purkamista.

Nykyinen omistaja haluaa kunnostaa talon perheensä vakituiseksi asunnoksi. Tällä hetkellä sisätilat ovat huonossa kunnossa, sillä rakennus on ollut viisitoista vuotta tyhjillään, ja vailla ylläpitoa tätäkin pidemmän ajan. Lisäksi mm. pintamateriaaleja on monessa huoneessa poistettu. Pitkässä järven puoleisessa aulassa on säilynyt alkuperäinen punainen mosaiikkilaattalattia ja paikoitellen jäljellä on huonokuntoisia alkuperäisiä linoleumilattioita. Edustavimpia säilyneitä yksityiskohtia ovat alkuperäiset takat olohuoneessa, keittiössä ja ulkona terassilla sekä keittiön puoleisen työhuoneen ja aulan välinen kiinteä, koko huoneen seinän kokoinen ruutuikkuna. Olohuoneessa on lisäksi alkuperäinen muutaman askelman pituinen portaikko kaiteineen. Ulkona ovat säilyneet liuskekivistä ladottu terassi ja eteläseinustan puutarhamuuri.

Omistajan toiveena on toteuttaa sisätiloihin toiminnallisia muutoksia sekä uusia kaikki pinnat ja talotekniikka. Asuinhuoneiden riviin ja aulaan perustuva tilaratkaisu on tarkoitus purkaa ja avata suuri osa rakennuksen keskiosaa avoimeksi tilaksi. Keittiö on suunniteltu siirrettäväksi omasta siivestään rakennuksen keskiosaan. Entiseen keittiösiipeen sijoitettaisiin saunatilat. Kolme asuinhuonetta kukin omine wc- ja suihkutiloineen on suunnitelmissa sijoitettu järven puoleiselle seinustalle autotallisiiven puoleiseen päätyyn. Päämakuuhuone kylpy- ja vaatehuoneineen on tarkoitus sijoittaa autotallisiipeen. Olohuone säilyisi alkuperäisellä paikallaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikka alkuperäiseen tilaohjelmaan liittyy ylemmän keskiluokan asumisesta kertovia piirteitä, on pohjaratkaisu huoneiden sijoittelun ja kulkuyhteyksien osalta jossakin määrin ajalle epätyypillinen ja ilmeisesti rakennuttajan toiveiden mukaan räätälöity. Koska suojelumerkintä keskittyy ensisijaisesti rakennuksen julkisivujen suojeluun, ei sisätilojen tilanjaon muutoksille lähtökohtaisesti ole estettä. Maakuntamuseo katsoo, että alkuperäiset tulisijat sisällä ja ulkona sekä olohuoneen portaat kaiteineen tulisi kuitenkin säilyttää rakennukselle ominaisen ilmeen vaalimiseksi. Samoin tulisi tutkia sisäikkunan uudelleen sijoittamista sisätilamuutosten yhteydessä. 

Tilankäytöllisistä muutoksista julkisivuihin aiheutuvat muutokset on pyritty suunnittelijan kertoman ja havainnekuvien mukaan suunnittelemaan mahdollisimman vähäisiksi, jotteivät rakennuksen arkkitehtoniset tai kulttuurihistorialliset arvot heikkenisi. Suunnitelmien mukaan autotallisiiven järvenpuoleista ikkunaa laajennetaan ja ovea siirretään. Rakennuksen päämassassa toteutetaan järven puolelle kaksi uutta ikkunaa uusiin makuuhuoneisiin. Toinen toteutetaan tuuletusritilän kohdalle ja toinen muuttamalla nykyinen oviaukko ikkunaksi. Nykyiseen keittiösiipeen on tarkoitus lisätä toinen ovi ikkuna-aukkoa laajentamalla. Näkyvin muutoksista on järven puoleisen muurimaisen seinäpinnan aukotusten lisääminen. Uudet ikkunat on suunniteltu kapeiksi mutta normaalikorkuisiksi. Ikkunamalli ei ole 1950-luvun rakennuksille tyypillinen, mutta säilyttää alkuperäisen, muurimaiseen seinään ja suuriin maisemaikkunoihin jakautuvan julkisivuratkaisun paremmin kuin leveämpien ikkunoiden lisääminen.

Julkisivujen väritys on tarkoitus säilyttää entisellään. Maakuntamuseo esittää väritutkimusta tehtäväksi alkuperäisen ulkovärityksen määrittämiseksi. Julkisivujen alkuperäinen materiaalimaailma tulee säilyttää tai palauttaa peruskorjauksen yhteydessä. Alkuperäiset ikkunat tulee säilyttää ja kunnostaa ja uudet toteuttaa laadukkaasti puurakenteisina. Peruskorjauksen tai myöhemmän kattoremontin yhteydessä tulee palauttaa alkuperäinen ruukkutiilikate. Ilmanvaihto tulee toteuttaa hienovaraisesti siten, ettei katolle sijoiteta kookkaita laitteita. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakennesuunnittelijaksi valitaan aikakauden rakennuksiin perehtynyt henkilö.

Huvilan pihapiiriin on suunnitteilla muutoksia, joiden suunnitelmat eivät vielä sisälly lausuntopyynnön liitemateriaaliin. Tontin länsireunalle on suunniteltu lisättävän toinen tonttiliittymä. Myös rakennuksesta erillisen autokatoksen ja uuden rantasaunan rakentamista on alustavasti suunniteltu. Maakuntamuseo ottaa kantaa suunnitelmiin niiden edistyessä. Ennen pihaan kohdistettavien muutosten tarkempaa suunnittelua on hyvä kartoittaa pihaan mahdollisesti liittyvät arvot. Mahdolliset uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa maiseman kannalta hienovaraisesti ja niiden tulee olla päärakennukselle selvästi alisteisia.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten.