arkkitehtoninen

Rakennus edustaa keskitasoa laadukkaampaa omakotirakentamista, jota Suomessa on verrattain vähän. Kokonaisuus on arkkitehtonisesti huomion arvoinen.

Talo Palmroth valmistui 1960-luvun lopussa. Rakennus on yksikerroksinen, kellarillinen ja tasakattoinen. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Pekka Ilveskoski. Rakennuksessa on tiili-betonirunko, perustukset on valettu betonista ja maalattu tumman ruskeiksi. Yläpohja on puuta. Ikkunat ovat suurikoisia ja niiden välissä on tummaksi petsatut pystylaudoitukset. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä. Räystäänalusissa ja katoksissa on käytetty lakattua mäntylautaa. Talon asuinpinta-ala on 296 m².

Osoitteessa Partolantie 4 sijaitseva omakotitalo sijaitsee Partolan kartanon mailla. Kartano muodostettiin vuonna 1690 kolmesta tilasta: Kaupista, Rotjalasta ja Patalasta. Perustajana oli majuri Nils Pfaler. Partolaa ovat omistaneet Pfaler-suvun lisäksi mm. Spåre-, Johanson- ja Palmroth -suvut.

Palmrothin suvulle Partolan kartano siirtyi vuonna 1891. Taloa isännöivät Hannes ja Hilma Palmroth. Heidän vanhin poikansa Pentti aloitti kenkien teon kartanon puisessa huvilassa vuonna 1928. Toiminnan laajentuessa 1930-luvun lopulla rakennettiin isonmäen pohjoisrinteeseen kaksikerroksinen tiilinen tehdasrakennus, jota vielä 1950-luvulla laajennettiin ja korotettiin. Pentti Palmroth johti ulkomaillekin laajentunutta kenkäteollisuusyritystä aina kuolemaansa, vuoteen 1968 asti.

Pentti Palmrothin pojat Pertti ja Juhani johtivat perimäänsä yritystä ensin yhdessä, mutta sitten yritys jaettiin siten, että Partolan kenkätehdas tuli Juhani Palmrothin ja Hämeen kenkätehdas, nykyinen Hamken Oy, Pertti Palmrothin johtoon. Partolan kenkätehtaan toiminta jatkui vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen kenkiä ja laukkuja on tehty Pentti Palmrothin omistamassa Hamken Oy:ssa Tampereen Sarankulmassa.

Talo Palmroth rakennettiin vuonna 1968 Kenkätehtaan omistajasuvun asuintaloksi. Rakennus on sittemmin todennäkköisesti vaihtanut omistajaa.

Talo Palmroth sijaitsee hienolla paikalla, Isomäen pohjoisrinteellä. Sen lähiympäristöön on viimevuosina rakennettu useita uudisrakennuksia ja parhaillaan rinteeseen sen eteläpuolella rakennetaan kahta omakotitaloa. Entinen Partolan kenkätehdas, joka on nykyisin asuintalona sijaitsee rakennuksen kaakkoispuolella. Tontilla on vanhoja rakennusten kivijalkoja sekä vanha maakellari (?).

Rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennuksen lähiympäristöön ei tulisi enää rakentaa uudisrakennuksia, jotta sille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyy.

Asemakaava 12.10.2005.

Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002.