arkkitehtoninen

teollisuushistoria

maisemakokonaisuus

Ranta-alueella on säilynyt hyvin 1900-luvun alun höyrysahamiljööseen kuuluneita tuotanto- ja konttoritiloja. Rakennuskannassa on havaittavissa 1920-luvun klassismin piirteitä, osa rakennuksista on arkkitehtonisesti mielenkiintoisia.

Pyhäjärven saha sijaitsee ranta-alueella Pereen tien varrella Partolan kylässä. Rakennukset sijaisevat hajallaan kapealla rantavyöhykkeellä. Pereentieltä Maisemaa hallitsee Harwall Oy:n varastorakennukset, jotka ovat rakennettu 1980-luvulla peittäen saha-aluuen keskustan. Pereentielle sahasta on näkyvissä vain punatiilinen piippu. Rakennukset ovat rantaa seurailevan tien varrella. Niitä käytetään osittain varastointiin. Ennen avoin alue on pahasti metsittynyt, joka on peittänyt rakennukset tehokkaasti. Ranta-alueella olevat sahan rakennukset ovat erotettu Hartwallin teollisuuskiinteistöstä aitauksella.

Rakennuksista on jäljellä pääosin puurakenteinen saha ja sen yhteyteen rakennettu tiilinen ja rapattu voima-asema. Sen länsipuolella on uusrenesanssivaikutteinen ja yksikerroksinen puurakennus, jossa on toiminut sahan konttori. Lähempänä rantaa on sahanhoitajan mökki saunoineen. Itälaidalla on tiilinen pitkä kuivaamo ja 1920-luvulla rakennettu toimisto/asuinrakennus? Itäiselle rannalle merkitystä laiturista on jäljellä muutamia lahonneita puutolppia.

Kaksikerroksinen saha on rankorakenteinen ja vuorattu punamullatulla ja pontatulla pystylaudalla. Ikkunat ovat suuret pieniruutuisilla laseilla varustetut. Valkoiset vuorilaudat menevät nurkissa ristiin. Satulakatto on katettu huovalla. Sahaosaan liittyy suorassa kulmassa myös kaksikerroksinen lajitteluosa. Vastakkaiselle puolelle on sahan kylkeen rakennettu tiilinen ja rapattu voima-asema piippuineen.

Tehdasalueeseen on kuulunut Pereentien varrella suurehkoja asuinrakennuksia, jotka ovat purettu 1980-luvulla. Pereentien varrella on jäljellä puutavaran varastointiin tarkoitettuja pitkiä puurakennuksia.

Sahaan liittyviä on myös Pereentien ja Sahatien risteyksessä sijaitseva muuntaja ja kaupparakennus. Lähistöllä ovat myös Kutterintie ja Purutie, joiden nimet viittaavat sahaan ja tien hoitoon käytettyyn materiaaliin.

Partolan kartanon omistaja Elieser Johansson perusti v. 1887 Partonan Ångsåg och Kvarn -nimisen saha- ja myllylaitoksen. Johansson omisti useita sahoja Etelä-Suomessa. Partolan sahan toiminta päättyi hyvän alun jälkeen sahan paloon ja Johanssonin konkurssiin 1890-luvun alussa. Partolan sahan ja kartanon osti sukuun tullut ruoveteläinen liikemies Gustav Edvard Palmroth pojalleen Hannes Palmrothille. Saha toimi vain vuoden päivät, jonka jälkeen kartanossa keskityttiin maanviljelyyn. Sahatoiminta käynnistyi uudestaan v. 1905 jälkeen sahan uuden omistajan Alfred Selinin johdolla. Nimeksi tuli Pyhäjärven Saha Osakeyhtiö. Saha tuotti lankkua, piirua, paneelia ja erillaisia listoja. Puusepänverstas valmisti tilaustyönä ikkunoita, ovia ja kiintokalusteita. Tampereelle kiintokalusteita toimitettiin mm. Tuulensuun taloon ja hotelli Tammeriin. Lisäksi myytiin halkoja ja puuhiiltä mm. Lokomon konepajalle. Kuusipuun sahausjätettä toimitettiin Valkeakosken selluloosatehtaalle. Sahan kulta-aikaa oli 1910/20-luku. Lama-aika, jota kesti 1930-luvun alusta pitkälle eteenpäin keskeytti sahan toiminnan usein. Niiden seurauksena saha joutui Rauma Oy:n omistukseen. Sotien jälkeen sahausta jatkettiin, mutta sisämaa sahojen kannattavuus ei pystynyt kilpailemaan rannikolla toimivien automatisoitujen suursahojen kanssa.

Rauma-Repola luopui sahasta 1950-luvulla. Sahatoiminnan jälkeen toimiala vaihtui. Entisessä kuivaamossa aloitettiin Coca Colan pullotus vuonna 1957 ja alue on ollut virvoitusjuomateollisuuden käytössä siitä lähtien.

Pyhäjärven saha on jäänyt eristyneeseen paikkaan metsittyneelle ranta-alueelle. Sen pohjoispuolella on Pereentiehen rajautuva laaja Hartwall Oy:n varastoyksikkö laajoine asvalttipihoineen.

Sahan alue on aidattu eikä aluetta voitu inventoida riittävästi.

Tarkka inventointi on tehtävä ennen tulevia maankäyttö- ja muita rakennushankkeita.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kantonen Timo, Satakunta sahaa Suomessa, museoviraston rakennushistorian osaston julk. 18, Hki 1996. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.