arkkitehtoninen

henkilöhistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pääosin alkuperäisessä asussaan säilynyt huvila edustaa erinomaisella tavalla aikakautensa rakennusperinteitä ja seudulla melko harvinaista funktionalistista arkkitehtuuria. Rakennus on rakennustaiteellisesti merkittävä. Henkilöhistorialliset arvot liittyvät huvilan rakennuttajaan Pentti Palmrothiin, jolla on ollut merkittävä rooli kunnan teollisuushistoriassa ja kunnallispolitiikassa. Suurikokoinen kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Partoniemen kärjessä.

Partoniemi rakennettiin poikeusluvalla kahdessa vaiheessa vuosina 1953 ja 1956. Rakennus toteutettiin turkulaisen arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. Bryggman (1891-1955) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Partoniemi liittyy arkkitehtuuriltaan Bryggmanin myöhäiskauden romanttiseen suuntaukseen, jonka tunnusmerkkejä ovat karkea rappauspinta ja liuskekiven käyttö julkisivuissa. Rakennus on bryggmanille tyypilliseen tapaan pyritty sulauttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon. Moniulotteisen rakennuksen katot ovat loivia satulakattoja, julkisivut on rapattu ja maalattu kellertäviksi ja valkoisiksi. Betoniperustus on verhottu liuskekivillä. Pihan aitauksissa on käytetty myös kalkkihiekkatiiltä ja koristeellisia takorautaportteja.

Partoniemi sijaitsee Partolan kartanon mailla. Kartano muodostettiin vuonna 1690 kolmesta tilasta: Kaupista, Rotjalasta ja Patalasta. Perustajana oli majuri Nils Pfaler. Partolaa ovat omistaneet Pfaler-suvun lisäksi mm. Spåre-, Johanson- ja Palmroth -suvut.

Palmrothin suvulle Partolan kartano siirtyi vuonna 1891. Taloa isännöivät Hannes ja Hilma Palmroth. Heidän vanhin poikansa Pentti aloitti kenkien teon kartanon puisessa huvilassa vuonna 1928. Toiminnan laajentuessa 1930-luvun lopulla rakennettiin isonmäen pohjoisrinteeseen kaksikerroksinen tiilinen tehdasrakennus, jota vielä 1950-luvulla laajennettiin ja korotettiin. Pentti Palmroth johti ulkomaillekin laajentunutta kenkäteollisuusyritystä aina kuolemaansa, vuoteen 1968 asti.

Pentti Palmrothin pojat Pertti ja Juhani johtivat perimäänsä yritystä ensin yhdessä, mutta sitten yritys jaettiin siten, että Partolan kenkätehdas tuli Juhani Palmrothin ja Hämeen kenkätehdas, nykyinen Hamken Oy, Pertti Palmrothin johtoon. Partolan kenkätehtaan toiminta jatkui vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen kenkiä ja laukkuja on tehty Pentti Palmrothin omistamassa Hamken Oy:ssa Tampereen Sarankulmassa.

Kunnallisneuvos Pentti Palmroth rakennutti Partoniemen huvilan asunnokseen 1950-luvulla. Palmroth suvun omistamasta Partoniemen huvilasta käytetään useissa yhteyksissä nimitystä Villa Palmroth, vaikka tämä nimi kuuluu huvilan eteläpuolella sijaitsevalle pienemmälle Palmrothin suvun rakennuttamalle huvilalle (Pereentie 4).

Paroniemen huvila sijaitsee Pyhäjärveen työntyvän Partoniemen kaakkoiskulmassa. Partolan ranta-alueella on harvahkoa omakoti- ja huvila-asutusta. Vuonna 1998 valmistuneen Partolan rakennuskaavan mukaisesti kartanon läheisyyteen on rakentunut laajahko rivitaloalue. Lisäksi sekä länsi- että eteläpuolelle on viimevuosina valmistunut uudet suurehkot omakotitalot.

Rakennus on asemakaavassa suojeltu SR-1 -merkinnällä. Rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennuksia korjattaessa tulisi käyttää ajalle tyypillisiä ratkaisuja ja materiaaleja. Huvilan lähiympäristö tulisi säilyttää rakentamisesta vapaana, jotta huvilan ja rannan yhteys ja huviloille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyvät.

Asemakaava, vahvistamis pvm 2.7.1999.

Hannele Palmroth, puhelinkeskustelu 24.1.2008.