rakennusperinteinen

asutushistoria
sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Partolan kylän vanha kantatalo Eerola, jonka nykyiset rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin alkuperäiset piirteensä. Ne ovat sekä arkkitehtonisesti että rakennushistoriallisest merkittäviä.Tilakeskuksen rakennukset muodostavat ehjän ja kertovan pihakokonaisuuden, jolla on myös suuri maisemallinen merkitys osana Nuolialan laaksoa sekä maakunnallisesti merkittävää Nuolialan-Partolan kulttuurimaisemaa.

Hyvin säilynyt tilakeskus, kylän vanha kantatalo, jonka rakennuskanta 1900-luvun vaihteesta. Rakennusryhmä muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemalliseti erittäin näyttävän ja yhtenäisen kokonaisuuden.

Eerolan tilan rakennukset sijaitsevat peltojen ympäröimän metsäisen niemen itärinteessä. Rakennusten länsipuolella on matala ja pitkä kallioharjanne. Eerolan tilan rakennukset: päärakennus 1800-luvun lopulta, navetta (1906), liiteri/vaunuvaja, pienempi asuinrakennus, vilja-aitta (1889) ja pieni talousrakennus.

Tilan eteläpuolen pelloilla on pieni metsäsaareke, jossa on pieni kivipylväille rakennettu hirsinen ja vuorattu rakennus 1900-luvun alusta. Mahdollisesti muonamiehen tms. mökki.

Rakennuskanta on etupäässä 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusten lisäksi pihassa on uudempi sauna ja pieni huvimaja. Näistä navetta on erittäin koristeellinen ja maisemallisesti näkyvällä paikalla.

Eerola on Partolan kylän kantatalo ja se mainitaan jo 1500-luvulla. Myöhemmin se on toiminut Suomenmaan Satakunnan henkirakuunarykmentin yläosan komppanian kornetin hevostalona. 1900-luvun alussa sen omisti Pyhäjärven Saha oy.

Eerolaa ympäröinyt vanha agraarimaisema on pääosin hyvin säilynyt. Rakennuksia ympäröivät pellot ovat etupäässä luonnontilassa. Rakennukset ovat rinteessä, länsipuolella on pitkä kallioharjanne

Pihassa kasvaa vanhoja istutettuja lehti- ja pihapuita mm. tammi, vaahtera, koivu ja sireeni.

Tarkempi inventointi tarpeen tulevien maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Pihapiirin vanha rakennuskanta ja alueen yleisilme (kasvillisuus, tiet, mahdolliset vanhat rakenteet) tulisi säilyttää ja mahdolliset uudistus- ja muutostoimenpiteet tehdä siten etteivät rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilakeskuksen maisemallisen aseman ja arvon turvaamiseen arvokkaassa Nuolialan-Partolan kulttuurimaisemassa.

Rautela Eevaliisa, Pirkkalan rakennushistoriallinen tutkielma 1975, moniste.