ensimmäisessä maakirjassa 1540-luvulla. Kylät sijaitsivat tiiviinä ryhminä vesistön yhteydessä.

Molempien kylien vieressä on pieni laskuoja. Kylän pellot ovat raivattu kylän ympärille. Heinäsuolla

pellot olivat loivassa rinteessä, nykyisen aukean alavat itäosat olivat pitkään niittyinä. Heinäsuolla

asutushistorian kehitys näkyy hyvin. Taloista Rekola on vanhojen kylätonttien yhteydessä, Jussila

ja Ali-Eskola ovat isonjaon jälkeisillä, 1800-luvun tonteilla. Kolmas ryhmä ovat 1900-luvun

tilakeskukset, Paavola, Einola ja Mallas, jotka syntyivät usein isonjaon täydennyksen tai perinnönjaon

yhteydessä.

niihin liittyvät entiset niittyalueet. Arvoalueen maisemallisesti keskeinen elementti on laaja

peltoaukea, joka rajoittuu lännessä Heinäsuonraittiin, etelässä Koskenkyläntiehen ja idässä osittain

rajana on valtatie 9 (Lempäälän tie) Pohjoisessa peltoalue jatkuu aina Sarkkilanjokeen, jonka

tuntumassa on Sarkkilan kylä. Molemmissa kylissä asutus on keskittynyt perinteiseen tapaan em.

peltoalueen reunoille. Maisemallisesti arvoalueen etelä- ja pohjoisosa poikkeavat toisistaan. Etelässä

peltomaisema on laaja, loivasti viettävä avoin peltoaukea, jossa asutus seuraa nauhamaisesti

peltoalueen laidalla kulkevia teitä. Pohjoisessa maisema on pienipiirteisempi. Lukuun ottamatta

ranta-aluetta, pellot ovat kapeina kaistaleina harjanteiden välissä ja kylä tiiviinä ryhmänä harjanteen

reunassa.

Rakennettu ympäristö:

Peltoaukea on säästynyt rakentamiselta. Asutus on keskittynyt peltoa rajaavien metsäalueiden ja

saarekkeiden reunoille. Heinäsuolla vanhojen kylätonttien tuntumassa on Rekolan kantatalon

tilakeskus, jossa on säilynyt edustava kokonaisuus 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa. Kyläraitin

varrelle ovat siirtyneet Jussilassa ja Ali-Eskolassa ovat asuinrakennukset 1900-luvun vaihteesta.

Kylätien varrelle jää lisäksi kaksi entistä koulurakennusta ja pienempiä asuintontteja 1900-luvun

alkupuolelta. Peltoalueen eteläosassa, Koskenkyläntien varrella ovat Einola ja Paavola ja Riitiälän

kylän Mallas, jotka edustavat hyvin 1930-luvun tilakeskuksia. Niiden sijainti liittyy hyvin asutuksen

ja pellonraivauksen leviämiseen kauemmaksi vanhasta kylästä. Pohjoisessa pelto kapenee

voimakkaasti ja päättyy Sarkkilanjoen rantaan. Pohjoisosan maisema kuuluu Sarkkilan kylään,

jossa vanha ryhmäkylän maisema on poikkeuksellisen hyvin säilynyt vanhoilla kylätonteilla. Parhaiten

tilakeskuksista ovat säilyneet Heikkilä, Ryödi ja Mattila, joissa keskeinen rakennuskanta,

asuinrakennukset ja navetta, ovat 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Neljännen

kantatalon rakennuskanta on uudistunut, mutta säilynyt vanhalla tontilla. Lisäksi kylässä on raitin

varressa kaksi pienempää asuinrakennusta.

tulisi pidättäytyä, tilojen ja vanhan raittimaiseman yhteydessä rakentamisen mittakaavaan,

materiaaleihin ja väreihin tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Heinusuon ja Sarkkilan kylän

autioituneiden kylätonttien ja asutuksen jäänteiden säilyminen tulee turvata.