Rakennusinventoinnin kohteena on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n hallinnoima kiinteistö Tampereen Pappilassa, osoitteessa Luhtaankatu 11-23 (kortteli 5571, tontti 20). Tutkimus keskittyy tontin vanhempaan, 1940-luvulla syntyneeseen rakennuskantaan.

Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2012 Pirkanmaan maakuntamuseossa, jossa työstä vastaa kulttuuriympäristön päällikkö Tuija-Liisa Soininen. Inventoinnin ja raportoinnin laati tutkija, FM Anna Lyyra-Seppänen. Työn ohjaajana on toiminut rakennustutkija Hannele Kuitunen.

Rakennusinventoinnissa tarkastellaan kohteen rakennushistoriaa, arkkitehtuuria ja talojen sijoittelua tontilla sekä niiden suhdetta ympäröivään maisemaan. Kulttuurihistoriallisten arvojen määrittämiseksi on selvitetty kohteen historiallista taustaa kaupunkisuunnittelun ja sosiaalihistorian näkökulmasta.

Rakennustyypin luonnetta historiallisena ilmiönä on selvitetty sisällyttämällä inventointiin vertailukohteina muita samantyyppisiä alueita. Tampereella on useita vastaavia jälleenrakennuskauden vuokrataloja, joita Tampereen Vuokra-asunnot Oy hallinnoi. Vertailukohteita on tutkittu aluetason inventointina. Tutkitut aluekohteet ovat Kissanmaan Hipposkylä, Perhetalot Petsamossa sekä vuokrataloalueet Nekalassa, Härmälässä ja Rantaperkiössä.

Luhtaankadun asuinkerrostaloissa kiteytyy useita sodan jälkeisen rakentamisen keskeisiä ilmiöitä. Rakennusten riisuttu ja yksinkertainen ilmiasu viestii tarkasti säännellystä arkkitehtuurista ja juuri käynnistyneen standardisoimishankkeen vaikutuksesta. Talojen sijoittelu tontille ja asuntojen piirteet kertovat rakennusajan suunnitteluihanteesta, jossa keskeistä oli valon saanti ja sulautuminen luonnonmuotoihin. Piha-alueen luonne jatkaa luonnonmukaisuuden tavoitetta.

Asumismuoto – kaupungin rakennuttamat pienet vuokra-asunnot – on elävä kuvaus eräästä asuntopolitiikan historiallisesta vaiheesta, joka on hiukan muuntuneena jatkunut 1940-luvulta tähän päivään. Työssäkäyville perheellisille tarkoitetut pienasunnot palvelevat osin alkuperäistä tarkoitustaan, mutta mukaan on tullut enemmän sosiaalisen tuen muotoja. Yhteiskunnan tarjoama tuki on kehittynyt rakennuttajan ja rahoittajan roolista kohti sosiaalista huoltoa.

Tamperelaisten 1940-luvun kaupungin vuokrataloalueiden vertailu.