Kissanmaan alueen kaavoitushistoria on alkanut myöhään verrattuna Tampereen muihin esikaupunkeihin. Alueella ei juurikaan ollut asutusta lukuunottamatta joitakin hajanaisia torppia vanhan Messukylään vievän Kosken maantien varteen (nyk. Hippoksenkatu). Maa-alueet kuuluivat Hatanpään kartanolle, jolta Tampereen kaupunki ne lunasti vuonna 1913. Lähistölle syntyi muun muassa useita tiilitehtaita. Seudun nimistöön vaikuttanut Hippoksen ravirata oli valmistunut 1910. Metsäinen seutu pysyi pitkään asumattomana. Ensimmäiset asemakaavat vahvistettiin 1951 ja 1954. Vuokratonteille syntyi omakotialueita, ja pian kaava täydentyi 3-4 kerroksisilla kerrostaloilla ja rivitaloilla.

Hipposkylän kaksikerroksisten puutalot valmistuivat kuitenkin jo ennen muuta rakennuskantaa, vuosina 1947-1949, helpottamaan Tampereen asuntopulaa. Tarkoituksena oli rakentaa suuri määrä asuntoja perheellisille. Kahden huoneen ja keittiön läpitalonasunnon kooksi tuli 31 neliötä. 14:n vuokratalon ryhmään kuului lisäksi sauna- ja mankelitupa alueen keskellä. Kokonaisuus oli valmistuessaan suurin kunnallinen asuntoyhtiö Tampereella.

Ks. Rakennetun ympäristön kohde: Hipposkylä

Hippoksenkatu 10-38 Hipposkylän rakennusten rakennusinventointi. Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy 2010.

Rakennustekninen peruskuntoarvio, Tampereen Vuokra-Asunnot Oy Hipposkylä. Insinööritoimisto LaRa Oy 2010.

Kissanmaa. Rakennetun ympäristön inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo 2007.