Rantaperkiön alue on syntynyt Tampereen alueellisen laajenemisen yhteydessä 1900-luvun alkupuolella kantakaupungin eteläpuolelle, vanhan Lempääläntien ja Pyhäjärven väliselle alueelle. Seudun pellot oli raivattu 1800-luvulla, ja Pyhäjärven metsäiselle rannalle nousi vuosisadan lopulla harvahkoa huvila-asutusta. Rantaperkiötä edelleen linjaavat Nuolialantie ja Lentokentäntie ovat vanhoja maanteitä Pirkkalaan ja Lempäälään. Maa-alueet kuuluivat Hatanpään kartanolle, jolta ne siirtyivät Tampereen kaupungille 1913. Virallisesti Rantaperkiön kaupunginosa liittyi Tampereeseen vuonna 1920. Eteläinen Härmälän esikaupunki syntyi 1920-luvulla, ja Rantaperkiö kaavoitettiin 1940-luvulla. Molemmat alueet vastasivat toisen maailmansodan jälkeiseen asunto- ja tonttipulaan.

Tutkittava alue kuuluu Rantaperkiön ensimmäiseen kaavoitettuun alueeseen, jonka asemakaava vahvistettiin 1946, suunnittelijana arkkitehti Paavo H. Salminen. Suunnitelmassa Nuolialantien pohjoispuolelle sijoitettiin omakotiasutusta, urheilualueita ja Rantaperkiön koulu. Rantaperkiön asuinalueen luonne ei niinkään ole erillinen, tarkkarajainen uudisalue, vaan vanhaa rakennetta täydentävä kaupunginosa.

Koivukuja 1 ja 6:n asuinkerrostalot valmistuivat 1950-luvun alussa, kaupunginosan ensimmäisinä kerrostaloina Tampereen kaupungin rakennuttamina.

Kahdelle kulmittain vastakkain sijaitsevalle tontille (Koivukuja 1 ja Koivukuja 6) on sijoitettu kolme lamellitaloa kummallekin, rintasuunta kohti Koivukujan ja Tuomikujan risteystä. Rakennukset ovat pitänomaisia , kussakin kolme rappua ja kolme asuinkerrosta. Tonttien rakenne on avoin, ja talojen väliin avautuu näkymiä. Viistosti asemoidut talot suuntautuvat kohti viereistä urheilukenttää, joka rajautuu Nuolialantiehen. Urheilukentän kulmassa on 2000-luvulla rakennettu huoltorakennus näkyvällä paikalla.

Uutena elementtinä ja kiintopisteenä on Tampereen Vuokra-Asunnot Oy:n omistama, vuonna 2012 valmistuva 6-kerroksinen asuintalo, joka massiivisuudessaan sekoittaa alueelle ominaista mittakaavaa. Koivukuja 6:n tontin takaosassa on pistemäisiä 2000-luvulla valmistuneita 3-4 -kerroksisia asuinkerrostaloja, jotka pilkottavat vanhempien lamellitalojen välistä. Tiiviydestä huolimatta vaikutelma on sopusuhtainen.

Koivukuja 1:n tonttia vastapäätä on laakea rakentamaton tontti ja kaistalemainen Koivupuisto, joka nyt on jäänyt uudisrakentamisen jalkoihin. Tontin pohjoiskulmassa kohoaa vuosina 1925 ja 1937 rakennettu Rantaperkiön koulu. Piirteiltään klassinen ja aavistuksen funktionalistinen koulu on juhlava kiintopiste ja alueen pohjoinen pääte. Sitä täydentää 1950-luvulla valmistunut Hatanpään koulu Koivukujan päässä.

Koivukuja 1 ja 6:n asuinkerrostalot edustavat 1950-luvun alun yksinkertaista asuinarkkitehtuuria tyypillisimmillään. Sosiaaliseen asuntotuotantoon ja ylipäätään jälleenrakennukauden rakennustapaan viittaa kohteen suurehko mittakaava ja toistuvuus. Yksittäisen rakennuksen mittakaava ja muoto ovat kuitenkin erittäin sopusuhtaisia. Julkisivusommittelussa on enemmän yksityiskohtia kuin vertailtavissa 1940-luvun suinkerrostalokohteissa. Rappukäytäviin kuuluvat tuuletusparvekkeet, ja rappauspintaa on elävöitetty tiilikorostuksin uloimmissa ikkunapielissä. Pihajulkisivujen toisiksi ulommaiset ikkunarivit on korostettu loiviksi kolmikulmaisiksi erkkereiksi. Talojen ulkoväritys on ilmeisesti alkuperäinen, rakennusaikaan sopiva. Koivukuja 1:n sävyt ovat viileän pastellisia ja Koivukuja 6:n taas lämpimän kellertäviä.

Koivukuja 1:n ja 6:n tonttien asuinrakennusten avointa ja hengittävää sijoittelua tulisi vaalia pitämällä piha-alueet puistomaisina ilman voimakkaita rajauksia. Asuinkerrostalojen julkisivupiirteet tulisi säilyttää. Keskeisiä ovat rappaus, ulkoväritys ja hienopiirteiset viimeistelyt, kuten kulmaikkunoiden tiilikehykset, putkikaiteiset parvekkeet ja pelkistetyt sisäänkäynnit.

Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940- 1960-luvut). Hipposkylä, Rantaperkiö, Rahola, Järvensivu, Taatala ja Rautaharkko. Tampereen kaupunki ja FCG Oy 2011.

Rantaperkiön koulu. Rakennushistoriaselvitys. Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo 2005.

Alajoki, Jaana, Härmälä Rantaperkiö - torpista lentokoneisiin. Tampereen kaupunginosat -julkaisusarja IX. Härmälä-seura ry ja Tampereen kaupunki 1996.