KUVAUS JA HISTORIA

Kaupungin vanhan raja-aidan arvoalueella on kulkenut kahden hallinnollisen alueen välinen raja, joista on yhä hahmotettavissa tiiviisti rakennettu länsipuoli ja rakentamaton itäpuoli. Raja kulki Näsijärveltä harjun yli Pyhäjärveen erottaen Tampereen ja Pirkkalan pitäjät. Riukuaita rajalle on pystytetty viimeistään 1780-luvulla isojaossa vahvistetulle rajalle estämään Pyynikillä laiduntavien kaupunkilaisten karjan vaeltelu naapuripitäjän puolelle. Maantiellä, nykyisellä Pispalan valtatiellä oli portti, jossa muun muassa 1800-luvun lopulla tarkastettiin läpikulkijat maassa riehuneen koleran varalta. Rajaporttina tunnettu portti antoi nimensä ympäröivälle alueelle.

1903-06 Tampereen kaupunki rakennutti työllisyystöinä puuaidan tilalle kivisen pulteriaidan. Varsinaiselle veräjälle ei enää ollut tarvetta, mutta aitaan tehtiin vain kaksi aukkoa; Rajaportille ja Pispalanharjulle. Kulku muualta kuin näiden aukkojen kohdalta oli sakon uhalla kielletty. Neuvottelujen jälkeen oman aukkonsa aitaan saivat vähän myöhemmin myös tahmelalaiset.

Tahmelan ja Pispalan kaupunkiin liittämisen jälkeen, vuonna 1937, raja-aidan merkitys katosi. Aitakiviä käytettiin tiepohjiin ja tonttien pengertämiseen. Arvoalueella on säilynyt selkeimmät katkelmat aidasta. Kiviaita on lain suojaama muinaisjäännös. Tiiviisti rakennettu Ansionkallion alue ja rakentamaton metsäalue muodostavat toisilleen voimakkaan kontrastin. Vaikka raja on menettänyt hallinnollisen merkityksensä, hahmottuu se yhä maastossa selvästi.

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Raja-aidan itäpuolen säilyminen rakentamattomana luonnontilaisena metsäalueena.

Raja-aidan säilyminen havaittavissa (kasvillisuuden säännöllinen raivaaminen).

Alueen katulinjojen ja muiden kulkureittien säilyminen.

Mahdollisimman vähäinen uudisrakentaminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Tahmelan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 2003. 2003 inventoinnin aluenumero 3.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa ja Tahmelassa asuneet henkilöt, Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela -tilaisuus Pispalan kirjastolla 22.8.2012.

Tampereen museoiden Siiri-tietokanta.

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.