rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Tahmelan 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on vuodelta 1928 ja säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa ja ajan puutaloklassismin tyylipiirteet, kuten jyrkkä satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, 6- ja 9-ruutuiset risti-ikkunat. Betonirunkoinen persoonallinen telttakattoinen piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta ja säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt nähtävissä.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiri ja asuinrakennus sijaitsevat melko näkyvällä paikalla rinnetontilla Varalankadun varressa. Niillä on suurehko merkitys muutoin rakennuskannaltaan uudistuneella alueella.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Kaupungin vanhan raja-aidan alueen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0005).

Kohde sijaitsee Varalankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee yksittäispientalotyyppinen 1920-luvun asuinrakennus ja betoninen pieni mahdollisesti 1930-luvulla rakennettu oiharakennus.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat pääosin 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 53). Tontti on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin. Aivan 1800-luvun lopussa laajan maapalan Ansionkallion lounaispuolelta, johon myös Varalankatu 39 tontti kuului, osti arkkitehti Georg Schreck, joka rakennutti nykyisen Varalan urheiluopiston maille huvilan (myöh. retkeilymaja, purettu 1969).

Asuinrakennuksen kerrotaan valmistuneen 1928. Piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta (ei ole merkitty 1930 kartalle). Asuinrakennuksessa on todennäköisesti ollut pääkerroksessa talon omistajan asunto ja vuokralaisasunnot kellarissa ja vintillä. Nykyisin tilat on yhdistetty yhden perheen käyttöön. Nykyiset omistajat ovat asuneet kohteessa 25 vuotta. Heitä edeltänyt Hankilahden asukaspariskunta ehti nykyisen asukkaan mukaan asua rakennuksessa 30-40 vuotta. Luultavammin rouva Hankilahti oli perinyt talon isältään.

Lähiympäristön rakennuskanta on peräisin 1980-luvulta tai sitä myöhäisemmältä ajalta ja uudistunut voimakkaasti. Etelässä, Varalankadun vastakkaisella puolella on Varalan urheiluopiston alue, muut ympäröivät kiinteistöt ovat asuinkäytössä. Rakennukset ovat suurehkoja yhden tai useamman asunnon asuinrakennuksia. Tontin itäpuolelta on kulkenut Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan välinen kaupunginraja, jolle 1900-luvun alkuvuosina rakennettiin luonnonkivistä ladottu raja-aita.

Varalankadulta pohjoiseen nousevan rinnetontin länsi-, etelä, ja itälaitoja sekä osin pohjoislaitaa rajaa 1990-luvulla rakennettu punaruskeaksi maalattu pystylauta-aita. Ajoliittymässä on valkoiseksi maalattu lautarakenteinen portti ja sen molemmin puolin kiviset portinpylväät.Tontin pinnat ovat selkeästi jäsentyneet ja vanhat kulkureitit säilyneet. Tontin länsi- ja pohjoissivuilla on jyrkkää luonnonkalliota. Eteläjulkisivun etualalla on liuskekivellä päällystetty alue, josta johtaa liuskekivipolku piharakennukselle sekä talon vierusta pitkin kuistin eteläseinälle. Liuskekiviä on myös ladottu kadun portin sekä kuistin väliselle matkalle. Kadun portin vasemmalta puolelta piharakennukselle ulottuva, loivasti kaartuva pulterimuuri pengertää tonttia. Rinnetontilla on runsaasti perinteistä puustoa ja pensaita: mm. mänty, kuusi, koivu, kataja ja sireeni. Lisäksi tontilla sijaitsee myös modernia kasvillisuutta, kuten pylväs- ja kartiotuijia ja rodoja. Tontin yleisilme, pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat säilyneet pääosin perinteisenä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen rinteeseen sijoittamisesta johtuvan osin korkean kivijalan säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion alueen tonteille luonteenomaisen avokallion säilyminen nähtävissä.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.