Pirkanmaan maakuntamuseo teki syyskuussa 2009 historiallisten karttojen selvityksen, joka liittyy maakaasuputkilinjan suunnitteluhankkeeseen Lempäälän-Kangasalan (Sahalahden) alueella. GASUM Oy:n vetämässä hankkeessa on käynnissä perussuunnitteluvaihe ja mikäli suunnitelma toteutetaan, ajoittuu rakentaminen vuosiin 2010 ja 2011. Tässä vaiheessa tehtäviä esiselvityksiä ja alustavaa ympäristövaikutusten arviointia tekee Neste Jacobs Oy yhteyshenkilönä Minna Tervo. Päätös putken rakentamisesta tehdään vielä vuoden 2009 puolella.

Pirkanmaan maakuntamuseon 12.3.2009 päivätyn lausunnon perusteella maakaasuputken rakentaminen edellyttää arkeologista inventointia. Etukäteen tiedetään, että suunnitellulla linjalla tai sen läheisyydessä sijaitsee useita esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näistä olemassa oleva tieto on pääosin yli 15 vuotta vanhaa, joten se tulee päivittää. Tämä selvitys ei kuitenkaan koske näitä entuudestaan tunnettuja kohteita, vaan ne käsitellään myöhemmin tehtävässä arkeologisessa inventoinnissa. Tutkimusalueella ei ole tehty lainkaan historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskevia inventointeja tai selvityksiä. Nyt tehtävän selvityksen tavoitteena on nimenomaan koota tietoa alueella mahdollisesti sijaitsevista historiallisen ajan muinaisjäännöksistä. Selvitystyö on osa mahdollisesti tulevan arkeologisen inventoinnin esityötä. Inventointi tulee tehtäväksi ennen varsinaista rakennustyötä, kun maakaasuputken lopullisesta linjasta tehdään päätös ja mikäli rakentamiseen päätetään ryhtyä. Karttaselvityksessä pyritään ja pystytään paikallistamaan lähinnä asutus- ja elinkeinohistoriaan liittyviä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä, joiden sijainti on mahdollista paikallistaa vanhojen karttojen perusteella melko kattavasti. Tässä selvityksessä esille nostettujen historiallisen ajan kohteiden toteaminen kiinteiksi muinaisjäännöksiksi edellyttää maastotarkastusta.

Karttaselvitykseen oli käytettävissä seitsemän työpäivää, joista kaksi päivää käytettiin arkistoinventointiin, kaksi päivää muiden kirjallisten lähteiden selvittämiseen ja kolme päivää kartta-analyysien tekemiseen ja raportin kirjoittamiseen. Selvityksen teki FM Hanna-Leena Salminen ja työn valvojana toimi tutkija Ulla Lähdesmäki Pirkanmaan maakuntamuseosta.

HUOM. Kertomuksen teksi kokonaisuudessaan erillisenä liitetiedostona pdf-muodossa.

Kaikkiaan selvityksen perusteella nousi esiin seitsemän erillistä aluetta, joissa sijaitsee mahdollisesti historiallisen ajan kiinteä asutushistoriallinen muinaisjäännös. Näistä neljä liittyy Liuksialan kartanoon, kohteet ovat todennäköisesti ennen vuotta 1696 perustettuja torppia tai muita kartanon maanviljelyyn liittyviä taloja sekä kartanon kappelin alue, jonka ympäristö täytyy tarkastaa laajemmin mahdollisten esihistoriallistenkin jäänteiden valossa. Yksi tarkastettavista alueista on Vääksyn kartanon muinaisjäännösalueen eteläosa ja kartanon torpan tontti. Lisäksi Raution sijaintia täytyy tarkentaa maastoinventoinnin yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseo teki syyskuussa 2009 historiallisten karttojen selvityksen, joka liittyy maakaasuputkilinjan suunnitteluhankkeeseen Lempäälän-Kangasalan (Sahalahden) alueella. GASUM Oy:n vetämässä hankkeessa on käynnissä perussuunnitteluvaihe ja mikäli suunnitelma toteutetaan, ajoittuu rakentaminen vuosiin 2010 ja 2011.

Pirkanmaan maakuntamuseon 12.3.2009 päivätyn lausunnon perusteella maakaasuputken rakentaminen edellyttää arkeologista inventointia. Etukäteen tiedetään, että suunnitellulla linjalla tai sen läheisyydessä sijaitsee useita muinaisjäännöksiä. Näistä olemassa oleva tieto on pääosin yli 15 vuotta vanhaa, joten se tulee päivittää. Lisäksi alueella ei ole tehty lainkaan historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskevia inventointeja tai selvityksiä. Nyt tehtävän selvityksen tavoitteena on nimenomaan koota tietoa alueella mahdollisesti sijaitsevista asutushistoriallisista kiinteistä muinaisjäännöksistä talo- ja kylätonttien muodossa.

Kaikkiaan selvityksen perusteella nousi esiin seitsemän erillistä aluetta, joissa sijaitsee mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin oleva asutushistoriallinen kiinteä muinaisjäännös.

Painamattomat lähteet

Arkistolähteet

Maanmittaushallituksen arkisto Jyväskylä (MHA)

Jokioinen, isojakokartta v. 1760-luku Kangasala 12:a

Lentola, tiluskartta v. 1795 Kangasala 4:-

Vääksy, isojakokartta v. 1821 Kangasala 7: a-d

Rautio, tiluskartta v. 1887 Sahalahti 15:-g karttalehti 1

Rautio, isojakokartta v. 1768 Sahalahti 15: - b/-

Kansallisarkisto, Helsinki (KA)

Kerppola v. 1781 H34 5/1-7

Liuksiala v. 1696 H34 13/1,

Liuksiala v. 1785 H34 13/2-10

Ohtola v. 1777-1785 H34 21/1-5

Tiihala v. 1792 H35 27/1-6

Saarioinen v 1687 H69 5/1

Jussila, Timo (Mikroliitti Oy) 2002. Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännökset. 2. Muinaisjäännökset, havaintopaikat sekä tarinapaikat ja tarkastamattomat paikat. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

Painetut lähteet

Virkkala, K. & Luho, Ville & Suvanto, Seppo 1949. Längelmäveden seudun historia I. Forssan kirjapaino Oy. Forssa. 1949.

Suvanto, Seppo 1949. Keskiaika. Längelmäveden seudun historia I. Forssan kirjapaino Oy. Forssa. 1949. s. 78-731

Rautio, Raine 2001. Maatalouspitäjästä Suomen teollistuneimmaksi kunnaksi. Sahalahden historia III 1867-1999. Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä.

Suvanto, Seppo 1973. Satakunnan historia III. Keskiaika. Satakunnan Maakuntaliitto r.y.

Jutikkala, Eino & Jokipii, Mauno & Soininen, Arvo M. & Orrman, Eljas 1973. Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII.