214102

Huutijärvi

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit

Kohde on laajuudeltaan noin 20000 neliömetriä ja käsittää Kerppolan tilakeskuksen lähes kokonaan.

Kohde sijaitsee noin 5,3 kilometriä itäkaakkoon Kangasalan kirkosta, Längelmäveden Nuorronlahden rannalla, noin 460 metriä kaakkoon Sahalahdentiestä. Kylätontti sijaitsee lahdenpohjukan korkeimmalla kohdalla, nykyäänkin asutun tilakeskuksen mailla. Kylätontin alueella on vanhoja rakennuksia sekä vanhoja lehtipuita (koivuja, jaloja lehtipuita) sekä suuria kuusia kasvava tilan puistomainen puutarha. Tilalle johtaa länsiluoteesta koivukuja.

Tilakeskusta, jolla kylätontti sijaitsee, ympäröi sen pohjois-, länsi- ja lounaispuolelta pelto. Kylätontin alueen itäpuolella on sekametsää, joka idässä rajoittuu Längelmäveteen.

Kerppolan kylää ei mainita suoraan keskiaikaisissa lähteissä. On silti mahdollista, että vuonna 1405 tehdyssä merkinnässä mainittu Henrik Kärpe on ollut Kerppolan isäntiä. Asikakirjan vahvistustilaisuudessa tehty merkintä nimittäin ilmoittaa, että siinä mainittu raja koskee Vääksyn ja Kerppolan rajoja. Muutoin kylän nimi ei esiinny keskiajan lähteissä, jollei oteta lukuun sitä mahdollisuutta, että vuonna 1508 ainittu Peder Wykoinen voisi olla Kerppolan Viikkoja. Vuoden 1541 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin kaksi taloa (Suvanto 1949, 83).

Isojaon aikaan 1700-luvulla Kerppolassa oli niin ikään kaksi taloa, joista toinen rustholli (MHA uudistusarkisto). Kirjallisissa lähteissä on useita mainintoja siitä, kuinka aikojen saatossa Kerppolalla ja Vääksyn kartanolla oli keskenään useita rajariitoja ja oikeuteen asti edenneitä vahingontekojuttuja (Jutikkala 1939, 239).

Kerppolan historiallisen kylän tonttimaat sijaitsevat nykyäänkin asutun tilakeskuksen mailla. Isojakokartan mukaan asemoitu kylänpaikka sijoittuu pääasiassa Kerppolan tilan nykyisen päärakennuksen länsi ja kaakkoispuolelle. Asemoidulla alueella ja koko tilakeskuksella on vanhan asuinpaikan leima; alueen rakennuskanta on vanhaa, 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta peräisin olevaa. Päärakennuksen perustaa lienee korjattu myöhemmin. Tilakeskuksen alueella sijaitsee myös vanha tiilinen navettarakennus, riihi, talli sekä mahdollisesti muita piharakennuksia kuten aittoja (ks. kohta havaintomahdollisuudet). Asemoidun kylätontin kohdalla sijaitsee nykyään osa päärakennuksesta sekä vanha talli.

Kylätontin alueella voi olla säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä, sillä alueen rakennuskanta on vanhaa ja kevyesti perustettua eikä alueella ollut havaittavissa muitakaan merkkejä uudemmasta intensiivisestä maankäytöstä.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

Suoja-alueeksi ehdotetaan vanhan kartta-aineiston perusteella asemoidun kylätontin eteläreunan alueella 20 metriä ja muualla 50 metriä. Asemoidun alueen pohjois- ja itäpuoli on potentiaalista muinaisjäännösaluetta, jota ei olosuhteiden pakosta pystytty inventoinnin yhteydessä tarkastamaan mahdollisten maan pinnalle havaittavien rakenteiden varalta.

Kohteesta noin 2,5 kilometriä länteen sijaitsee Vääksyn historiallinen kartanonpaikka sekä noin 2,7 kilometriä länsilounaaseen Huutijärven kivikautinen asuinpaikka (211010003), Sepänjärvi 1:n kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (211010006), Pohtiolammen kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (211 010 004) sekä Vääksyn kivikautinen asuinpaikka (211 010 005).

-