214105

Sahalahti

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit

Kohde on laajuudeltaan noin 620 neliömetriä.

Kohde sijaitsee noin 840 metriä lounaaseen Sahalahden kirkosta peltojen keskellä olevalla matalalla mäenkumpareella. Kylätontin alueella sijaitsee nykyään toimiva tilakeskus.

Maisema oli keskiajalla ja uuden ajan alussa Sahalahdella Längelmäveden, Keljonjärven ja Kirkkojärven seudulla hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Näiden järvien vedenpinnan korkeus on laskenut useita metrejä vuoden 1604 jälkeen, jolloin maankohoamisen vaikutuksesta Längelmävedelle puhkesi uusi lasku-uoma Iharin kankaalle. Tätä aiemmin oli laskujärvenä ollut Roine Sarsankosken kautta. Tämän jälkeen vedenpinnan korkeuteen on vaikuttanut myös ihmistoiminta kuten Iharin uoman perkaaminen 1700-luvulla sekä Kaivannon kanavan sortuminen vuonna 1830. Vedenpinnan korkeus oli ennen edellä mainittuja muutoksia noin 89 - 90 m mpy, josta lopulta laski nykyiseen 83 m mpy korkeuteen.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raution kylästä ovat 1500-luvun alusta, jolloin Pälkäneen käräjillä on toiminut lautamiehenä vuosina 1506 - 1509 Lauri Olavinpoika ja vuonna 1509 Heikki Olavinpoika (Suvanto 1972, 100). Vuoden 1539 maakirjan mukaan Raution kylässä oli tuolloin viisi taloa. Sahalahti kuului keskiajalla suurelta osiltaan hallinnollisesti ja kirkollisesti Pälkäneeseen (Raitio 2001, 27 < Suvanto 1987, 305; 1972, 186 - 187). Kylän nimi Rautio/ Rautia viittaa raudankäsittelyyn ja lienee saanut alkunsa sepästä (Raitio 2001, 30).

Vuodelta 1762 on säilynyt isojakokartta, jossa kuvataan Rautian kylän peltojen ja niittyjen sijainti (Rungius 1762). Valitettavasti itse kylänpaikka ei kartassa näy. Ensimmäinen kartta, jossa Raution kylän sijainti esiintyy, on vasta vuodelta 1887 (MHA 15:-g, karttalehti 1). Tämän kartan mukaan asemoituna kylänpaikka asettuu Sahalahti - Kangasala -tien eteläpuolelle nykyisen Heikkilän tilan tilakeskuksen kohdalle sekä sen länsipuolelle. Näyttäkin siltä, ettei tontinsiirtoja ennen uusjakoa (1887) ole Rautiassa toimitettu (Jutikkala 1954, 37).

Paikalla käytiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä. Alueen topografian perusteella vaikuttaa siltä, että kylä on sijainnut pääasiassa Heikkilän tilakeskuksen kohdalla, matalan moreenimäen korkeimmalla kohdalla sekä sen itärinteessä. Paikan korkeus merenpinnasta on 87,5 - 90 m mpy. Tämä sopii suurelta osin myös kuvaan Kirkkojärven ja nykyään kuivatun, entisen Mertajärven vedenpinnan korkeuteen (89 - 90m mpy) ennen vuotta 1604.

Nykyään paikalla sijaitsee asuttu Heikkilän tila sekä asumaton Uotilan tila. Heikkilän tilan päärakennus lienee rakennettu 1960-luvulla ja sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla, mäen länsireunalla. Tilaan kuuluu myös 1950-luvulla (?) rakennettu navetta, kevyesti perustettu aitta sekä kolme uudehkoa (1980-luvulla rakennettua?) suurta konesuojaa/ hallia. Paikalla aikanaan sijainneen Uotilan tilan päärakennus on purettu. Kylätontin alueella on tehty joitakin uusia hiekkapohjaisia teitä. Eräästä uudesta tieleikkauksesta kertoi isäntä tien teon yhteydessä löytäneensä kaksi päällekkäistä hirttä noin metrin syvyydestä. Isäntä kertoi myös vanhan kivisen kaivon sijainneen nykyisellä pellolla noin 100 metriä koilliseen tilan nykyisestä päärakennuksesta. Tätä nykyä kaivo on täytetty.

Pääosaltaan kylätontin alue on kuitenkin rakentamatonta. Onkin todennäköistä, että alueella on säilynyt maan pinnan alla historialliseen raution kylään liittyviä rakenteita.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

Suoja-alueeksi ehdotetaan 20 metriä. Kylätontti sijaitsee nykyisen peltojen keskellä olevalla moreenikumpareella, eikä sitä uhkaa näillä näkymin uudentyyppinen maankäyttö.

Kohteesta noin 250 metriä lounaaseen sijaitsee Heikkilän kivikautinen asuinpaikka (730 010 007), 420 metriä länteen Mäkipään kivikautinen asuinpaikka (730 010 006) sekä noin sata metriä pohjoiseen Uotilan historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka (vuoden 2009 inventoinnin numero 5).

-