212311

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit

Kohde on laajuudeltaan 18170 neliömetriä. Kylätontin muinaisjäännösaluerajaus perustuu isojakokartan (1785) asemointiin ja sisältää suoja-alueen.

Kohde sijaitsee noin kuusi kilometriä lounaaseen Kangasalan kirkosta, Kaarina Maununtyttärentien itäpuolella, Roineen rannalla. Matkaa kylätontilta on tielle noin 300 metriä ja järvenrantaan noin 160 metriä. Paikalla on nykyäänkin Ohtola-niminen kylä. Kohde sijaitsee mäellä, mäen päällä ja luoteisrinteessä, nykyisen kyläkeskuksen alueella. Kylämäellä sijaitsee nykyään yhteensä kolme tilaa (Perttula, Mattila ja Paukkala). Kylämäkeä ympäröivät sirpaleiset pellot, joiden välissä on metsäalueita.

Ohtolan kylässä tiedetään vuoden 1540 maakirjan mukaan olleen neljä taloa: Mattila, Paukkala, Klemola ja Perttula. Samaiset neiljä taloa ovat kylässä vielä isonjaonkin aikaan 1770 - 1780 -luvuilla. Nykyäänkin taloista vain Klemola ei sijaitse vanhalla kylämäellä, vaan tästä noin 300 metriä lounaampana olevalla mäenkumpareella.

Ohtolan kylän isojakokartta (1785) oli asemoitu Hanna-Leena Salmisen karttaselvityksessä (2009). Kun paikalla käytiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä herätti alueen topografia kysymyksiä koskien asemointia ja asemointi päätettiin tehdä uudelleen. uusittu asemoinnin sijainti poikkesi hieman Salmisen asemoinnista. Tässä raportissa on päädytty käyttämään muinaisjäännösalueen rajauksen apuna Kirsi Luodon vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä tekemää uutta asemointia. Korostaa täytyy, että asemointi ei ollut yksiselitteistä isojakokartan mittasuhteiden epätarkkuudesta johtuen. Tässä raportissa käytetty isojakokartan asemointi on tehty verraten eritoten vanhoja ja nykyisiä peltokuvioita ja teitä jättäen rantaviivan muoto toissijaikseksi asemointiperusteeksi. Asemoitaessa kartta puhtaasti rantaviivan perusteella, toki rannasiirtymä huomioon ottaen, saadaan tulokseksi Salmisen esittämä kylätontin sijainti.

Asemoinnin mukaan kylätontti sijaitsee mäellä, mäen päällä ja luoteisrinteessä, nykyisen kyläkeskuksen alueella ja sen pohjoisluoteispuolella. Alueella sijaitsee kolme erillistä, asuttua tilaa. Tiloista läntisimmän, Perttulan tilan, päärakennus lienee 1800-luvun lopulta kuten niin ikään muinaisjäännösalueella sijaitsevat aitta, vanha navetta ja ulkorakennus. Kaikki rakennukset ovat perustukseltaan kevyitä. Muinaisjäännösalueen länsipuolella sijaitsee vielä Perttulan tilan uudempia talousrakennuksia kuten uusi navetta rehuvarastoineen sekä konesuoja.

Mattilan tila sijaitsee kylämäen korkeimmalla kohdalla. Tilan rakennuksista vain 1800-luvun alusta oleva päärakennus sijaitsee muinaisjäännösalueella. Paukkalan tilan pihapiiri kuuluu lähes kokonaan muinaisjäännösalueeseen. Tilan päärakennus lienee 1900-luvun puolivälissä ja on raskasperustainen. Pihapiirissä on vielä vanha riihi 1800-luvun lopuilta tai 1900-luvun alusta, kevyesti perustettu 1900-luvulla rakennettu saharakennus sekä navetta 1950-luvulta. Päärakennuksesta luoteeseen sijaitsevat muinaisjäännösalueella vielä 1800-luvun lopulta peräisin oleva riihi sekä uusi siilo. Kaikkien kolmen tilan pihapiirit olivat nurmella. Pihoilla oli kevyitä istutuksia. Kaikenkaikkiaan on mahdollista, että vanhan kylätontin alueella on maan alla jäljellä vanhempaan asutukseen liittyviä kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

Suoja-alueeksi ehdotetaan 10 metriä.

Kohteesta noin 500 metriä etelään sijaitsee Wihtisen yksinäistalo (ks. Kirsi Luodon inventointiraportin (2009) kohde numero 12).

-