214102

Huutijärvi

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit

Kohteen laajuus on noin 25000 nekliömetriä. Mahdollisesti tuhoutunutta osaa tästä on noin 5000 neliömetriä.

Kohde sijaitsee noin 2,3 kilometriä etelälounaaseen Kangasalan kirkosta, Kirkkojärven eteläpuolella, noin 500 metriä etelään järven rannasta. Yhä asuttua kylänpaikkaa ympäröivät pellot lännessä, etelässä ja idässä. Pohjoisessa maasto on hieman alavampaa sekametsää.

Leivin kylän asukkaista on Seppo Suvannon mukaan mainitoja lähteissä ainakin v. 1507-1508. Leipi on ollut Salmikunnan jakokunnan ylivoimaisesti suurin kylä, ja ilmeisesti myös vanhin. Vuoden 1540 maakirjan mukaan taloja siellä oli 14 (Suvanto 1973, 219). Vuoden 1541 maakirjan mukaan taloja oli 15 ja kylä seudun toiseksi suurin (Suvanto 1949, 89).

Leivin kylätontin kohdalla sijaitsee nykyään kolme asuttua tilaa. Näistä eteläisimmän pihapiiri on pääasiassa nurmella ja puutarhana. Puusto tontilla osin vanhaa. Tontin lounaiskulma on joutomaata, jossa kasvaa muun muassa vadelmapensaita. Tilan rakennuskanta on vanhaa; päärakennus ja ulkorakennus ovat molemmat 1800-luvun lopusta/ 1900-luvun alusta. Rakennukset ovat perustukseltaan kevyistä.

Edellä mainitun tilan pohjoispuolella sijaitsee tila, jonka rakennuskanta on huomattavasti nuorempaa. Täällä vanhan hirsisen päärakennuksen tilalle on vuonna 2001 rakennettu uusi päärakennus. Päärakennuksen vieressä on samopihin aikoihin rakennettu autotalli/ ateljee. Talon pihamaata on muokattu paljon: sinne on laitettu uusi nurmikko sekä istutettu muun muassa omenpuiden taimia. Takapihalla on myös maahan kaivettu imeytyskaivo. Talon isäntä kertoi pihamaata muokattaessa löydetyn "savenkökkäreitä", mahdollisesti tiiltä, palanutta savea tai saviastian palasia. Pohjoisessa kylätontin alue rajautuu tämän tilan alueella jyrkkään, osin kallioiseen mäkeen.

Kylätontin alueella sijaitseva koillisin tila on sekin nykyään asuttu. Tilan päärakennus on vanha, 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta. Päärakennukseen on kuitenkin tehty uudisosa eteläpäätyyn. Tämän perustukseltaan raskaan uuden osa pinta-ala on kuitenkin vain 4 x 8 metriä. Talon piohapiirissä sijaitsee myös 1900-luvulla rakennettu ulkorakennus sekä vanha lato. Tilan pihapiiri on nurmella ja heinällä ja siellä kasvaa marjapensaita sekä jokunen koivu ja kuusi.

Yhteenvetona voidaan todeta muinaisjäännöstä säilyneen mahdollisesti kylätontin etelä- ja koillisosassa. Sen sijaan alueen pohjois-luoteinen osa lienee ainakin osin tuhoutunut uudisrakennusten ja intensiivisen maanmuokkauksen vuoksi.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia).

Suoja-alueeksi ehdotetaan kymmentä metriä.

Kohteesta noin 870 metriä länsilounaaseen sijaitsee Liuksialan kartano (1000001945) ja noin 680 metriä luoteeseen Liuksialan kappeli (211010022).

-