214102

Kangasala

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit

Noin 70 x 45 metriä.

Kohde sijaitsee Kangasalan kirkosta noin 2,3 kilometriä lounaaseen, Kaarina Maununtyttärentien itäpuolella, Liuksialan kartanon mailla. Matkaa kohteelta on Kirkkojärven rantaan koilliseen noin 600 metriä ja eteälounaaseen Liuksialan kartanon päärakennukselle noin 500 metriä. Rautakautinen ruumiskalmisto sijaitsee Liuksialan kappelin ja yksityishautausmaan alueella. Kappelin aluetta ja hautausmaata ympäröi kiviaita, mutta muinaisjäännöksen todellista laajuutta ei tunneta. Kappelin alueella kasvaa 1916 istutettu männikkö, joka erottuu merkittävänä elementtinä Liuksialan kulttuurimaisemassa. Kappelin aluetta ja männikköä ympäröivät Liuksialan kartanon pellot.

Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 metriä lounaaseen ja 500 metriä Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmannin suvun yksityishautausmaalla Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöinä paikalta on saatu muun muassa kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä, viikinkiaikainen miekka, hevosenkenkäsolki sekä saviastianpaloja. Esineitä ei ole luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin ja niitä säilytetään Liuksialan kartanossa.

Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt ("Een Uhrminnes gammal Kyrkhia och Kyrkhiegård, som i heedendomen hafver varet brugkeligh Kyrchia ähr alldeles ned fallen steen på steen", tieto teoksesta Hytönen Pentti 1995: Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995 ). Kangasalan keskiaikaisesta messukirjasta kerrotaan löytyneen piirros Liuksialan alueella olleesta pienestä neliönmuotoisesta kirkkorakennuksesta. Piirros saattaa olla peräisin 1600-luvun alkupuolelta. Lisäksi paikalla kerrotaan sijainneen kooltaan 14 x 28 metriä olleen kirkkorakennuksen.(Hytönen Pentti 1995: Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995, sivut 8 - 10).

Kohteella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta tietoja jonkinlaisesta kaivaustoiminnasta koskien kappelin aluetta on kuitenkin olemassa. Teoksessa Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995 (Hytönen Pentti 1995) kerrotaan paikalla 1920-luvulla suoritetuista kaivauksesta, johon Muinaistieteellisen toimikunnan edustajana osallistui Alfred Hackman. Kaivauksissa löytyi laajuudeltaan 8 x 10 metriä oleva (kivi-?) perustus sekä vainajien jäänteitä. Kaivausten yhteydessä löydetyt vainajien jäänteet koottiin ja haudattiin yhteishautaan. Vuonna 1930 valmistui paikalle Liuksialan kappeliksi kutsuttu ja siellä yhä seisova rakennus. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Joosef Stenbäck ja sen piirustukset on aikanaan hyväksytetty Muinaistieteellisellä toimikunnalla. Tätä ennen on Liuksialan kappelin alueella sijainnut kartanon tuulimylly vuosien 1859 - 1926 välisenä aikana. Ilmeisesti kaivaukset, joihin Hackmankin osallistui, on järjestetty 1920-luvulla vuoden 1926 jälkeisenä aikana: paikalla sijainnut viimeisin ja jo rappeutunut tuulimylly purettiin vuonna 1926. Liuksialan kappelin alueelle rakennettiin vuonna 1931 suurikokoinen kiviristi kohdalle, jossa sijaitsi entisen puukirkon alttarin paikka.(Hytönen Pentti 1995: Kangasalan kirkko ja sen palvelijat 1400 - 1995, sivut 8 - 10)

-

Kohteesta noin 500 metriä lounaaseen sijaitsee Liuksialan kuninkaankartano ja histotriallinen kylänpaikka (1000001945). Kohteesta noin 700 ja 900 metriä länteen ja länsiluoteeseen sijaitsevat Liuksialan kartanon vanhat torpanpaikat Leru vuoden 2009 invetoinnin kohde 10) ja Suontaka (vuoden 2009 inventoinnin kohde 9). Kohteesta noin 600 metriä kaakkoon sijaitsee Leipin historiallinen kylänpaikka (vuoden 2009 inventoinnin kohde 8).

-