Erämiehenkatu (ent. Ylätie) on osa kannasta pitkin kulkenutta vanhaa maantietä. Kuninkaantienä ja myöhemmin Kyröskosken maantienä tunnettu tie on yksi vanhimmista sisämaan ja Pohjanlahden rannikon välisistä teistä, joka on yhdistänyt Hämeen Turkuun, Ala-Satakuntaan ja Pohjanmaahan. Tie on ollut käytössä ainakin jo 1500-luvulla. Alueen pääväylän tielinja on viimeistään 1800-luvulla siirtynyt etelämmäs nykyisen Pispalan valtatien paikalle. Erämiehenkadun katulinja on kapea, loivasti kaartuva, paikoin tiiviisti rakennusten reunustama, paikoin vehreä ja avoin. Nykyinen katu vanhan tielinjan paikalle on muodostunut 1900-luvun loppupuolella.

Erämiehenkadun varren säilyneistä rakennuksista ensimmäiset rakennettiin 1800-luvun lopulla, jolloin alue kuului Simolan talon maihin. Osa kadunvarren rakennuksista on huvilatyyppisiä, suurehkoja, alkujaan yhden perheen asuinrakennuksia (Erämiehenkatu 5, 11, 16 ja 18). Niiden rungot kerrotaan tuodun Terijoelta. Rakennukset poikkeavat voimakkaasti pispalalaisesta työväenrakentamisesta paitsi käyttötarkoituksensa myös koristeellisuutensa vuoksi. Tyypillistä työväen rakentamista edustaa Erämiehenkatu 12/ Ahjolankatu 4:n pääosin 1920-luvulla rakennettu usean vuokratalon kokonaisuus. Erämiehenkatu 3: usean asuin- ja piharakennuksen kokonaisuus puolestaan edustaa 1800-ja 1900-lukujen maalaismaisen rakentamisen tyyppiä. Alueen eteläosaan, Pispalan valtatien reunaan on rakennettu myös yksi 1950-luvun asuinkerrostalo, joka edustaa alueen modernia rakentamista (Pispalan valtatie 8). Alueen kaakkoiskulman vanhojen rakennusten tilalle on 1980-luvulla rakennettu ajan lähiörakentamiselle tyypillinen matala liikekeskus. Erämiehenkadun varressa on myös kolme 1990-2000-luvun kookasta omakotitaloa.

Paikallista talous- ja sosiaalihistoriallista merkitystä on useilla kadun varren rakennuksista: Pispalan posti on toiminut neljässä alueen rakennuksista, pisimpään Erämiehenkatu 11:ssa. Erämiehenkatu 5 on toiminut vuodesta 1937 päiväkotina. Pispalan valtatie 10:ssä on postin lisäksi toiminut metallivalimo ja Pispalan valtatie 12:ssa pieni kivijalkakauppa.

Kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään ymmärrettävänä. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, myös tiet, muurit ja pihojen rakenteet tulisi huomioida. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Vähäinen uudisrakentaminen vanhaa rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Rinnepihojen tasoerojen säilyminen.

Kapean, maastonmuotoja mukailevan katulinjan ja muiden kulkureittien säilyminen.

Katunäkymän säilyminen.

Mahdollisimman vähäinen uudisrakentaminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.

- Helenius Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Artikkeli Tammerkoski-lehdessä 4/2002.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.