rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tiiviin pihapiirin 1920-luvun loppuun mennessä rakennetut rakennukset muodostavat persoonallisen vuokratalokokonaisuuden. Rakennukset on peruskorjattu 1990-luvulla, mutta ne ovat korjauksista huolimatta pääosin säilyttäneet alkuperäisen perusmuotonsa sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä vuokra-asuntoja puutaloissa tiiviisti rakennetussa pihapiirissä, on säilynyt.

Rakennuksen 001 eteläkulmassa on toiminut pitkään Hieran Mimmin parturiliike.

Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Ahjolanaukion kulmauksessa. Erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on merkitystä Erämiehenkadun ja Ahjolan aukion maisemassa.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun ja Ahjolankadun kulmauksessa. Tontti viettää Erämiehenkadulta voimakkaasti pohjoiseen ja sillä sijaitsee neljä 1900-luvun alkupuolen asuinrakennusta sekä 2000-luvulla vanhan rakennuksen tilalle rakennettu talousrakennus.

Kohde muodostui vuonna 2009 neljästä usean asunnon asuinrakennuksesta ja asuin- ja talousrakennuksesta pihoineen. Vuonna 2010 lähimpänä rataa sijainnut rakennus 004 purettiin. Asuinrakennukset ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta, todennäköisesti 1920-luvulta. Vuoden 1930 tonttikartassa tonttirajat noudattelevat pääosin nykyisiä ja kaikki rakennukset ovat nykyisillä paikoillaan, joskin tontin luoteissivun rakennukset ovat kaikki kiinni toisissaan. Tontin sijainti on ollut nykyistä keskeisempi, sillä sen itäpuolitse on kulkenut tärkeä tieyhteys radan yli Näsijärven rantaan, missä järveen työntyvällä niemellä sijaitsi Puutyö-Ura niminen puutavara- ja sahaliike.

Rakennukset on todennäköisesti alkujaan rakennettu vuokra-asunnoiksi. Erämiehenkadun ja Ahjolankadun kulmassa sijaitsevassa asuinrakennuksessa on toiminut pitkään Raidan Mimmin parturiliike. Liiketilaan johtanut kulmaan viistetty sisäänkäynti on säilynyt. Myös sen pohjoispuolella olevan asunrakennuksen kivijalassa on todennäköisesti ollut liiketila. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan tontin läntisin rakennus 005 olisi ollut osin piharakennus, osin asuinkäytössä. Rakennuksessa sijaitsivat ennen paloa puuliiteri, ulkokäymälät sekä yksi yhden huoneen ja keittiön asunto. Rakennus on palanut 1980-luvulla. Rakennus on korjattu ja osin rakennettu uudelleen 2000-luvulla. Rakennuksen alaosa on betoninen ja yläosa on laudoitettu pystyyn. Loiva pulpettikatto on saumattua peltiä. Rakennus ei ole enää tunnistettavissa vanhaksi rakennukseksi, minkä vuoksi sitä ei ole inventoitu erikseen.

Kohteen lähiympäristö on muuttunut voimakkaasti. Länsipuolella sijainnut ns. Mankeli-Heinosen talo on purettu ja tilalle ollaan rakentamassa uudisrakennusta. Eteläpuolella sijaitsivat 1980-luvulle asti Ihantolan talot. Nykyisin niiden paikalla on 1980-luvun matala liikekeskus. Itäpuolella on Ahjolan kookas 1940-60-luvuilla rakennettu toimitalo. Pohjoisessa on rautatiealue.

Tontin rakennukset muodostavat suojaisan sisäpiha-alueen rakennusten välitiloihin. Piha-aluetta on melko vähän. Kulkuväylät on asfaltoitu. Pienillä nurmipintaisilla tilkuilla kasvaa muutamia koivuja, vaahteroita ja pensaita sekä pystyyn kuivanut kuusi. Asfaltoinnista johtuen piha ei ole perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Useiden rakennusten muodostaman tiiviin 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Useiden pienten asuntojen tai vaikutelman useista pienistä asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa.

Rakennusten kattomuodon, perusmuodon, rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa sekä sen kulmaan viistetyn entisen liiketilan sisäänkäynnin säilyminen.

Lohkokivisen kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Tiilestä muuratun länsisivun palomuurin säilyminen rakennuksessa 003.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 62 (Ahjolankatu 4).

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.