arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sivistyshistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin alkujaan asuinkiinteistöksi rakennettu asuinrakennus on mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalleen Terijoelta 1910. Myöhemmistä muutoksista huolimatta rakennuksen perusmuoto ja jotkin yksityiskohdat ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä tai niitä vastaavina. Pihalla sijaitsee myös hyvin säilynyt, kookas, pitkärunkoinen piharakennus. Tontin pohjois- ja länsirajalla on säilynyt komea pulterikiviaita.

Rakennuksessa 001 on säilynyt huvilarakennuksille tyypillisiä koristeellisia yksityiskohtia, kuten räystäiden sahalaitainen koristelista ja pyöröikkunat. Myös rakennuksen muoto poikkeaa alueelle tyypillisistä pelkistetyistä rakennusmassoista.

Pihapiirissä on toiminut Pispalan päiväkoti vuodesta 1937 alkaen.

Rakennukset kertovat Pispalassa harvinaisesta 1900-luvun alun varakkaamman väen asumisesta. Pihapiirissä hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen asumisentapa.

Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Erämiehenkadun ja Pispalan valtatien välissä. Erityisesti massiivisella rakennuksella 001 on merkitystä sekä Pispalan valtatien että Erämiehenkadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun ja Pispalan valtatien välisellä tontilla. Tontti laskee erämiehenkadulta etelään ja sillä sijaitsevat kookas huvilamainen päiväkotirakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu päiväkotirakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut 1930-luvulle asti Simolan vuokratontti. Sillä on aiemmin sijainnut 1800-luvun loppupuolella rakennettu Laakson talo. Talon pirtissä pidettiin koulua lähiympäristön lapsille 1900-luvun alussa. Laaksot myivät talonsa 1910 Torsten Lindbergille, joka purki vanhan talon ja rakennutti tilalle nykyisen huvilamaisen rakennuksen sekä piharakennuksen. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan huvilan runko on mahdollisesti tuotu Terijoelta. Lindberg oli köyhäinhoidon tarkastaja ja hänet tunnettiin Pispalassa lisänimellä Köyhä-Limperi.

Kulku tontille oli pitkään sekä Pispalan valtatieltä, että Erämiehenkadulta, joka tuolloin tunnettiin nimellä Ylätie. Pääsisäänkäynti oli valtatieltä, jonne päin huvilassa oli iso avokuisti. Pispalan valtatien puolisen kulkuyhteyden merkitys tontille väheni valtatien leventämisen ja Pispalan Ahteeksi nimitetyn alamäen loiventamisen myötä 1950-luvulla. Kansalaisodan jälkeen talossa on Kyllikki Helniuksen mukaan toiminut yksityisin varoin ylläpidetty orpokoti. Vuonna 1937 perustettiin Pispalan päiväkoti ”Pispalan seimi”, joka sai tilat rakennuksesta. Talossa asui aluksi myös päiväkodin henkilökuntaa ja osa rakennuksesta oli päiväkotikäytössä. Rakennukset on peruskorjattu kaupungin toimesta vuonna 1987.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa. Länsipuolella on 1950-luvun kerrostalo sekä rakentamaton tontti. Pohjoisessa ja idässä on 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia. Eteläpuolella on 1980-luvun liikerakennus sekä 1990-luvun kookas moniasuntoinen asuintalo.

Tontti on jo 1800-luvulla osin ympäröity komealla pulterikiviaidalla. Nykyisin pihaa kiertävät lisäksi sekalaiset lasten turvallisuuden vuoksi rakennetut puu- ja metalliverkkoaidat. Piha on pääosin hiekkapintainen ja se toimii liukumäkineen ja hiekkalaatikoineen lasten leikkikenttänä. Perinteistä kasvillisuutta, kuten sireenejä, koivuja, vaahteroita ja pensaita on säilynyt vähän. Päiväkotikäytöstä johtuen pihan yleisilme on moderni. Aitojen yhtenäistäminen kohentaisi pihan yleisilmettä merkittävästi.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennuksen 001 arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, koristeellisten yksityiskohtien, kattomuodon ja rakennuksen perusmuodon säilyminen.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Pulterikiviaidan säilyminen tontin rajalla.

Lisäksi: Pihan 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen ilmeen ja kasvillisuuden palauttaminen päiväkotikäytön sallimissa rajoissa on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 48 (Erämiehenkatu 5).

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta, Pispalan päiväkodin arkisto.