rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin asuinrakennus on todennäköisesti siirretty Terijoelta nykyiselle paikalleen 1920-luvun lopulla. Rakennusta on korjattu ja se on muutettu paritaloksi, mutta siinä on säilynyt alkuperäinen perusmuoto sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja –materiaaleja, kuten huvilamaisuutta korostavat useat kuistit ja koristeelliset pieniruutuiset ikkunat.

Aivan kadun reunassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallista merkitystä Erämiehenkadun katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varressa, kadulta voimakkaasti pohjoiseen viettävässä rinteessä. Tontilla on suurikokoinen huvilatyylinen asuinrakennus sekä pieni pihavaja.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä vajasta pihoineen. Kiinteistön omisti pitkään vapaakirkon pastori Eskil Renfors. Renfors perheineen osti 1908 Simolan vuokratontilla sijainneen mökin. Mökki purettiin ja tilalle valmistui 1910 Kaukolaksi nimetty kansallisromanttisia piirteitä omannut huvila, jonka kerrotaan olleen arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema. Kaukola tuhoutui tulipalossa 1925, minkä jälkeen tontille pystytettiin nykyinen Terijoelta hankittu huvilatyylinen asuinrakennus. Tontti oli paljon nykyistä suurempi, käsittäen myös luoteenpuoleisen tontin. Tässä osassa sijaitsi Renforsin aikana rakennettu piharakennus, jossa oli mm. vaunuvaja sekä pieni asunto. Länsipuolella oli Eskil Renforssin sisaren Alinan (Alli) huvila laajoine puutarhoineen.

Renforsin perheen muutettua kaupunkiin talossa toimi vuokralaisena 1932-35 Työkeskus Ahjola. 1930-luvulla kiinteistön osti rakennusmestari Vilho Terho perheelleen asuintaloksi. Taloa alettiin kutsua Terhon huvilaksi. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan 1950-luvulla rakennuksessa on toiminut Ahjolan naulaliike ja kivijalassa suutari. Lisäksi rakennuksessa on ollut vuokralaisasuntoja. Rakennusta on korjattu ja muutettu uuseassa eri vaiheessa 1950-2000-luvuilla. Nykyisin se on paritalo. Länsipäädyn asukkaat ovat ostaneet asunnon 2003. Tontin luoteisrajalla on pieni satulakattoinen pihavaja, jota ei vähäisen merkityksensä vuoksi ole inventoitu erikseen.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa. Luoteessa on kookas uudisrakennus, lounaassa on rakentamaton tontti ja 1950-luvun lopun kerrostalo, kaakossa on 1900-luvun alun asuinrakennuksia, joista toisessa toimii Pispalan päiväkoti ja koillisessa on rautatiealue.

Tonttia on rajattu valkoisella aitaelementeistä rakennetulla puuaidalla. Kaakkoisraja on aitaamaton. Asuinrakennus on paritalo, jonka tontti on jaettu hallinnanjakosopimuksella. Tämä näkyy myös pihassa, joka jakautuu selvästi kahtia. Pihaa on tasattu ja täytetty koillisesta. Rinne laskee siellä jyrkästi rautatiealueelle. Piha on pääosin nurmipintainen ja siellä kasvaa muutamia lehtipuita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennuksen 001 kattomuodon, perusmuodon, rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennus tai siirtoajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 45.

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja