arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

Pihapiirin asuinrakennus on todennäköisesti siirretty Terijoelta nykyiselle paikalleen 1910-20-luvulla. Pihassa on myös vanha maakellari ja todennäköisesti 1930-luvun piharakennus. Rakennusten ominaispiirteet ovat peruskorjauksesta huolimatta säilyneet hyvin kertoen ajan rakentamisen tavasta. Pihapiirin alkuperäinen kokonaisuus on tontin jakamisesta johtuen kadonnut, mutta kasvillisuus, pihan pinnat ja jäsentely ovat kuitenkin säilyneet perinteisenä.

Rakennuksessa 002 on huvilamaisia ja 1920-luvun puuklassismille tyypillisiä piirteitä, kuten koko, rungonmuoto, lunetti-ikkunat, listoitukset.

Rakennuksessa 002 on pääkerroksessa toiminut Pispalan posti vuosina 1928-62. Postin erillinen sisäänkäynti on yhä hahmotettavissa.

Pihapiirin eheä kokonaisuus, asuinrakennus (002), piharakennus (006) sekä maakellari kuvaavat 1900-luvun alkupuolen asumisen ja elämisen tapaan Pispalassa.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun päässä, kadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1910-20-luvulla paikalle pystytetty todennäköisesti Terijoelta tuotu huvilamainen asuinrakennus sekä 1930-luvun piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu Simolan maista. Asuinrakennus on todennäköisesti Terijoelta siirretty vanha huvila, joka on pystytetty paikalleen 1910-20-luvulla. Rakennuksessa on 1920-luvun lopulta, mahdollisesti vuodesta 1928, vuoteen 1962 toiminut Pispalan posti. Talossa oli myös muutamia asuntoja, jotka olivat vuokrattuina 1970-luvulle asti. Nykyisin asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön. Pihalla asuinrakennuksen länsipuolella on hyvin säilynyt vanha maakellari, joka on rakennettu betonista ja luonnonkivistä.

Tonttirajoja on muutettu useampaan kertaan, sillä vuoden 1930 tonttikartassa itäraja on lähes kiinni asuinrakennuksen itäpäädyssä. Tontin itäpuolelta on ollut kapea katuyhteys Pispalan valtatieltä Ylätielle, nykyiselle Erämiehenkadulle. Kiinteistön vanha pitkänomainen piharakennus on sijainnut tontin länsirajalla, pohjoiskulmassa osittain Renforssin neidin huvilaksi kutsutun naapuritontin puolella, nykyisen autopaikan ja Erömiehenkadun pään kohdalla. Nykyinen piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta. Jossain vaiheessa tontti on yhdistetty etelänpuoleisen Pispalan valtatie 12 tontin kanssa. Tontit on erotettu uudelleen 2000-luvulla. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa 1970-luvun alussa ja toistamiseen 2000-luvulla. Peruskorjausta rakennuksissa on tehty 1970- ja 1990-luvuilla.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa. Länsipuolella on Pispalan seurakuntatalo (1958) ja kirkko (1971), koillisessa 1990-luvulla rakennettu kookas moderni omakotitalo ja itä- ja eteläpuolella 1900-luvun alun asuinrakennuksia.

Tonttia rajaa Erämiehenkadulta orapihlaja-aita. Tontin kasvillisuus on runsasta. Siellä kasvaa mm. sireeniä, kirsikkaa, vadelmaa, vaahteroita, koivuja sekä kukkaistutuksia. Erämiehenkadulta pihaan johtavat puuportaat. Tontin pohjoiskulmanon tasoitettu autopaikka. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, perusmuodon, rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden sisäänkäyntien (erityisesti liiketilan oven) säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 46.

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.