rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen on rakentanut ilmeisesti Seppä Daavitsainen 1907. Rakennusta on 2000-luvulla palautettu alkuperäiseen tai sitä vastaavaan, hieman uusrenessanssivaikutteiseen asuun (julkisivulaudoitus, listoitus, ikkunoiden kehykset). Myös kuisti on uudistettu tyyliin sovittaen. Rakennuksen perusmuoto on säilynyt hyvin. Pihan kasvillisuus, pinnat ja jäsentely ovat pääosin perinteiset.

Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut sepän paja, metallivalimo ja itäpäädyssä Pispalan posti 1911-1928.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä. Lisäksi asuinrakennus muodostaa pääteaiheen eteläpuoliselle poikkikadulle, Vähävartiankadulle.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1907 rakennettu asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontti on kuulunut Simolalle ja se on ollut alkujaan nykyistä pienempi. Nykyisin tontti ulottuu Erämiehenkadulle, entiselle Ylätielle, jonka pohjoispuolella 1900-luvun alkupuolella sijaitsi Renforsin neidin huvilaksi kutsuttu rakennus laajoine puutarhoineen. Huvilan melko suurikokoinen L-muotoinen piharakennus sijaitsi Erämiehenkadun eteläpuolella, osin Pispalan valtatie 10, osin Pispalan valtatie 8 pohjoispuolella olevalla tyhjällä tontilla. Osa tontin pohjoisosan kasvillisuudesta on mahdollisesti peräisin huvilan puutarhasta.

Talon on rakentanut seppä Adolf Daavitsainen vuonna 1907. Kivijalassa toimi Daavitsaisen metallivalimo nimeltään ”Valimo- ja metallityöliike Sulattamo”. Asuinkerroksessa asui Daavitsainen perheineen. Rakennuksen itäpäädyssä toimi Pispalan postilaitos vuodesta 1911 alkaen ilmeisesti vuoteen 1928 asti. Postinhoitajana toimi perheen kasvattitytär Evi Stenvall. Evi Stenvall avioitui Lauri Johan Nystedtin kanssa, joka siirtyi Sulattamon johtoon. Rakennus siirtyi Nystedteille perintönä ja se tunnetaan yleisesti Nystedtin talona.

Vanha posti muutettiin 1920-30-lukujen taitteessa yksiöksi. Toisessa asuinhuoneistossa oli kolme huonetta ja keittiö. Asunnot on nykyisin todennäköisesti yhdistetty yhden perheen käyttöön. Kivijalassa on aputiloja. Rakennusta on 2000-luvulla palautettu 1900-luvun alun asuun. Asuinakennuksen koillispuolella sijainnut pieni piharakennus on purettu.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia sekä itäpuolella 1958 valmistunut ajalle tyypillinen asuin- ja liikekerrostalo.

Tontti on Pispalan valtatien puolelta rajattu korkealla umpinaisella pystylautaaidalla, jonka alaosa on muurattu betoniharkoista. Portti on tontin kaakkoiskulmassa. Itäsivulla on matalampi ja harvempi pystyrima-aita. Kuistin edusta ja pihan pollut on päällystetty liuskekivillä. Pihassa on säilynyt paljon vanhaa kasvillisuutta; mäntyjä, vaahteroita, kirsikkaa, omenapuita, marjapensaita sekä kukkaistutuksia. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 49.

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.