arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kolme asuin- ja kolme piharakennusta ovat peräisin 1900-luvun alusta ja ne ovat säilyttäneet alkuperäiset piirteensä hyvin. Asuinrakennukset edustavat kukin omaa rakennustyyppiä ja –tyyliä. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisinä.

Yksittäispientalotyyppisessä rakennuksessa 002 on säilynyt uusrenessanssityyliin piirteitä, kuten julkisivujen yläosan koristelistoitus ja moniruutuiset ikkunat.

Pihapiiri rakennuksineen muodostaa moni-ilmeisen ja yhteisöllistä asumisen ja elämisen tapaa edustavan kokonaisuuden. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutaloissa ja aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Erämiehenkadun ja Pispalan valtatien välissä. Erityisesti kookkaalla asuinrakennuksella 001 on merkitystä Pispalan valtatien ja piharakennuksella 006 Erämiehenkadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Erämiehenkadun välisellä tontilla. Katuliittymä pihaan on Erämiehenkadulta. Melko tasaisella tontilla sijaitsee kolmen asuinrakennuksen ja kolmen piharakennuksen muodostama rakennusryhmä.

Kohde muodostuu kolmesta asuinrakennuksesta ja kolmesta piharakennuksesta pihoineen. Tonttimaa on erotettu Simolan maista. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta. Ne on rakentanut Hämeenkyröstä Pispalaan 1800-luvun lopulla muuttanut Edvard Fonsell. Fonsell oli kirvesmies, joka rakensi muitakin taloja Pispalaan. Tontin asuinrakennuksista ensimmäisenä on rakennettu keskellä tonttia sijaitseva rakennus (002), sitten läntisempi asuinrakennus (001) ja viimeisenä pienin itäinen talo (004). 1930 maantien rajankäyntiä varten tehdyssä kartassa pihapiiri on jaettuna kahdeksi tontiksi, joista itäinen on nimeltään Päärynämäki ja läntinen Ylitalo. Saman ikäisessä tonttikartassa näkyvät jo kaikki tontin rakennukset, myös myöhemmin purettu, piharakennus 007 pohjoispäädyssä kiinni sijainnut toinen piharakennus. Tässä kartassa tonttia ei sen sijaan ole jaettu.

Edvard Fonsell oli suomalaisen urheilu- ja yritysjohtaja Pertti "Pepsi" Paloheimon (s. 11.6.1930) äidin isä. Pertti Paloheimo on syntynyt ja asunut tontin läntisen asuinrakennuksen pohjoispäädyssä. Pihapiirissä, todennäköisesti Erämiehenkadun reunassa sijaitsevassa piharakennuksessa 006, on toiminut pitkään Frans Lahden eli Ransun polkupyöräkorjaamo. Kaikki pihapiirin rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäistä vastaavassa asussaan. Ainoastaan joitain ikkunoita on vaihdettu kaksijakoisiksi 1940-50-luvuilla. Rakennuksia on alettu kunnostaa 2000-luvulla niiden alkuperäiset piirteet huomioiden.

Kohteen lähiympäristössä on vaihtelevaa rakennuskantaa. Itäpuolella on 1980-luvulla purettujen Ihantolan talojen paikalle rakennettu matala Ahjolan aukion liikekeskus. Eteläpuolella, Pispalan valtatien takana on 1900-luvun alun asuinrakennus sekä uudisrakennus. Länsipuolella on Pispalan päiväkoti (1910) ja pohjoispuolella 1900-luvun alun huvila sekä puretun Mankeli-Heinosen talon paikalle rakenteilla oleva uudisrakennus.

Rakennukset rajaavat tonttia idässä ja lännessä. Eteläsivulla on kaupungin rakentama betonimuuri sekä sen päällä kestopuuaita. Muuri on syntynyt Pispalan ahteen loiventamisesta 1950-luvulla. Tontilla kasvaa runsaasti sireenipensasta, koivuja, vaahteroita, vanhoja omenapuita, muutama kuusi sekä mänty. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisinä.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennusten, pihan pintojen ja jäsentelyn muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten perusmuodon, rakennustyyppien ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 004 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Useiden pienten asuntojen tai vaikutelman useista pienistä asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rakennusten 001 ja 006 aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 9.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 52 (Erämiehenkatu 3).

- Helenius, Kyllikki, Erämiehenkatu oli 1930-luvulla Ylätie. Tammerkoski 4/2002.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt