rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus, puurakenteinen piharakennus ja maakellari ovat ilmeisesti peräisin 1920-luvulta. Asuinrakennukseen on tehty vuosien kuluessa muutoksia, mutta se on yhä perusmuodoltaan tunnistettavissa aikansa pispalalaistaloksi. Piharakennus on säilynyt paremmin. Pihapiirin alkuperäinen kokonaisuus on tontin jakamisesta johtuen kadonnut, mutta kasvillisuus, pihan pinnat ja jäsentely ovat kuitenkin säilyneet perinteisinä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A6).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, ns. Pispalan ahteessa, valtatieltä pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun asuin- ja piharakennus, maakellari ja kaivo.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset ovat peräisin 1920-luvulta. Ne on mahdollisesti rakentanut Fonsell- niminen perhe. Ainakin Fonsellit olivat kiinteistön asukkaita 1930-luvulla. Tontti on kuulunut Simolalle ja se on ollut alkujaan nykyistä hieman pienempi, sillä tontin itäreunasta on ollut katuyhteys Pispalan valtatieltä Ylätielle, nykyiselle Erämiehenkadulle sekä lähitaloille. Tieyhteys on ollut samalta paikalta, jossa nytkin on aidassa portit pihaan. Jossain vaiheessa tontti on yhdistetty pohjoisenpuoleisen Erämiehenkatu 11 tontin kanssa. Tontit on erotettu uudelleen 2000-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Länsipuolella on Pispalan seurakuntatalo ja kirkko.

Tontti on Pispalan valtatien puolelta aidattu korkealla, umpinaisella pystylauta-aidalla, jonka alaosa on betoniharkkoista muurattu. Tonttia on pengerretty pulterimuureilla. Piharakennuksen itäpuolella on betoninen maakellari ja kaivo. Kasvillisuutena on muun muassa koivuja, vaahteroita, sireenipensasta ja kookas mänty. Ajotie pihaan on sorapintainen. Pihan yleisilme on säilynyt perinteisenä.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, maakellarin, kaivon, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 9.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 51.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.