Alue Iso-Pento

Takaisin

Perustiedot

  • Kunta:
    Kangasala
  • Vanha kunta:
    Kuhmalahti
  • Kylä:
    Iso-Pento
  • Nimi:
    Iso-Pento
  • Alueluokka:
    Hallinnollinen alue

Tekstitiedot

  • Historia:
    Iso-Pento on viimeistään keskiajalla muodostunut Kuhmalahden kylä. Kylässä oli 1540 kolme kantataloa: Knaapi, Kukko ja Seppälä. Kun Kukko 1500-luvun lopulla halottiin Wähä-Kukoksi (Peltola) ja Iso-Kukoksi oli kantataloja neljä. Iso-Pennon tiiviisti rakennettu ryhmäkylä sijaitsi tuolloin nykyisen Yli-Knaapin paikkeilla Kirkkotien varressa. Paikka oli lähellä silloista Längelmäveden rantaviivaa. Vuosina 1604 ja 1830 tapahtuneiden Längelmäveden lasku-uomien muutosten vuoksi järvenpinta on nykyisin huomattavasti alempana. Vesijätöt on sittemmin muutettu niityiksi ja pelloiksi.

    Ensimmäinen kirkko Kuhmalahdelle rakennettiin 1600-luvun puolivälissä. Vähä-Pennon Paunula on toiminut kappalaisen virkatalona vuodesta 1656. Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1780, mutta se tuhoutui tulipalossa. Toisen kirkon aikainen kellotapuli kuitenkin säästyi kirkkomaan kiviaidan ja portin tuntumassa. Kuhmalahden nykyinen, kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1845-46 julkisesta rakentamisesta vastanneen intendentinkonttorin laatimien piirustusten mukaan (arkkitehti E. Lohrman). Vuonna 1911 perustettiin uusi hautausmaa maantien eteläpuolelle kirkolta itään, Pohjan kylän suuntaan.

    Kylässä suoritettiin isojako länsipuolisen naapurikylän, Vähä-Pennon tavoin melko varhain, 1760-luvulla. Sen yhteydessä ei tehty tontinsiirtoja, joten tiivis ryhmäkylä säilyi pääosin 1900-luvun alkuvuosiin asti. Isonjaonjärjestelyssä 1902-08 Iso-Pennon ryhmäkylä hajotettiin ja sieltä joutuivat muuttamaan Seppälä, Seppälästä lohkottu ja edelleen kahtia jaettu Ala-Kanila ja Yli-Kanila, Wähä-Kukko eli Peltola sekä Iso-Kukosta halotut Ala-Kukko ja Yli-Kukko. Kantataloista ainoastaan Knaapista 1753 jakamalla syntyneet osatalot Ala-Knaapi ja Yli-Knaapi jäivät kylätontille ja kaikki muut kantatalot ja niistä jaetut osatalot siirtyivät etäämmälle viljelystensä äärelle. Osa tiloista sijoittui kylän pohjoisosiin ns. Niemen alueelle. Torppien, mäkitupien ja käsityöläisten itsellismökkien alue sijoittui mäkialueelle kirkonkylän eteläpuolelle Iso-Pennontien alkupään ja Soittolantien seuduille sekä näiden itäpuolelle, Kirkkotiestä etelään haarautuvan nykyisen Lehtitien seutuville, uuden hautausmaan eteläpuolisille alueille sekä Salokankaantien varteen. 1900-luvun alussa kirkonkylällä oli tiivis palvelujen keskittymä, jonka muodostivat kirkko, kauppa, leipomo, posti, maantien varrella asuneet käsityöläiset ja kansakoulu.

    Päätie, kapea maantie Tampereen suunnasta kirkonkylälle tuli pitkään etelästä nykyisen Iso-Pennontien, Pentojärventien ja Taipaleentien tielinjoja mukaillen. Tie jatkui kirkonkylälle nykyisen Kirkkotien linjaa ja jatkoi edelleen kirkon pohjoispuolitse kohti itää ja Vehkapuntarin kylää. Toinen tärkeä kulkuväylä oli kirkonkylältä länteen vievä Kivisalmentie. Liikenneolot paranivat merkittävästi 1950-60-luvun vaihteessa kun maantie 325 Kangasalta Kuhmoisiin valmistui. Pohjoiseen Eräjärvelle vievä tie ja Maljastensalmen yli vievä silta avattiin liikenteelle 1964. Muita kirkonkylän miljööseen vaikuttaneita muutoksia 1900-luvun loppupuolella olivat vanhainkodin (Kuhmalahden ja Sahalahden kuntien yhteinen) rakentaminen, Osuuskaupan uuden myymälän rakentaminen vuonna 1959 ja Shell huoltamon rakentaminen kaupan viereen vuonna 1966.

  • Kuvaus:
    Nykyisin Iso-Pennon kylän pohjoisosa on laajoilta osin viljeltyä peltoa ja eteläosat muutamia järvien rantojen vapaa-ajanasuntoja lukuun ottamatta asumatonta metsää ja suota. Kuhmalahdentie (maantie 325) halkoo kirkonkylän läpi suorana idästä länteen ja siitä pohjoiseen erkaneva Maljastentie puolestaan halkoo kylän pohjoisosan etelästä pohjoiseen. Maatilojen talouskeskukset sijaitsevat hajallaan peltoalueilla. Niistä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävimmät on inventoitu erikseen. Vanhoja tielinjoja on säilynyt mm. Iso-Pennontiellä, Kivisalmentiellä, Kirkkotiellä ja Puntarinraitilla. Vähä-Pennon ja Iso-Pennon kylänrajana toimiva Pento-oja on lähes kadonnut näkyvistä, ja sen maisemallinen merkitys on vähäinen.

    Iso-Pennon kylän erottaa kirkonkyläksi ja kylän keskustaksi lähinnä kaupan, huoltamon, vanhainkodin ja kirkon asemasta keskustassa. Parhaiten historiallisia piirteitä on säilynyt entisellä kylänraitilla Kirkkotien varressa sekä torppari-, mäkitupalais- ja itsellismökkien alueella Iso-Pennontien ja Salokankaantien varsilla. Kuhmalahdentien varteen on muodostunut 1950-luvulta alkaen palvelujen keskittymä: kauppa, pankki, huoltamo, vanhainkoti, seurakuntatalo ja liikuntatila. Kirkonkylän keskusta on huomioitu erikseen inventoituna arvoalueena maisemallisten ja historiallisten arvojensa vuoksi.

    Uutta omakotiasutusta on tullut 1950-luvulta alkaen erityisesti Vehkosillan alueelle sekä Salokankaantien ja Iso-Pennontien varsille. Uusin omakotialue on kaavoitettu Vihantavehmaan alueelle ja Uusi päiväkoti rakennettu 2000-luvulla Kivisalmentien alkupäähän. Ennen avara maalaismaisema on nykyisin osin kasvanut umpeen tienvarsien ja rakennusryhmien ympäristöjen vesakoitumisen seurauksena. Längelmäveden ja Iso-Pennon eteläosissa sijaitsevien muutamien järvien rannoille on 1950-luvulta alkaen rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja.

    Iso-Pennon kylältä on kirkonkylän kyläosayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan alueelta erikseen inventoitu 15 kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävää pihapiiriä/kohdetta sekä yksi aluekokonaisuus, arvoalue A4 Iso-Pennon kirkonkylä.

  • Aiemmat tutkimukset:
    Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

    Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

  • Kirjalliset lähteet:
    Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

    Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

    Raitio, Raine: Kuhmalahden historia 3, 1865-1995. Kuhmalahden kunta, 1996.

    Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

    Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

    Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

    Isonjaonjärjestelykartta 1902-08. Kansallisarkisto.

    Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

    Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

    Isojakokartta 1763. Kansallisarkisto.

    Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kuvat

    iso-pento.JPG

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi: Karttaote
    • Kuvaus: Iso-pennon kylän rajat. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, maastokartta.
    • Kuvausaika:

    isopento 1899.JPG

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Karttaote 1899 laaditusta pitäjänkartasta Iso-Pennon kylän kohdalta. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/
    • Kuvausaika:

    isopento 1855.JPG

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Karttaote 1855 laaditusta senaatinkartasta Iso-Pennon kylän kohdalta. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/
    • Kuvausaika:

    isopento 1950-l.JPG

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Karttaote 1954 peruskartasta Iso-Pennon kylän kohdalta. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
    • Kuvausaika:

    iso-pento-kult-hist-arvot.jpg

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Iso-Pennon kylän kulttuurihistorialliset arvot.
    • Kuvausaika:

Arkeologiset kohteet

  • Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännös­tunnus Muinaisjäännös­tyyppi Laji Ajoitus
    Avaa Kangasala
     
    Kuhmalahti
     
    Haapalahden kalliokirjoitukset Isp-Pento
     
        taide
     
      uusi aika
     
    Avaa Kangasala
     
    Kuhmalahti
     
    Sarviniemi Iso-Pento
     
      1000009327 asuinpaikat
     
    kiinteä muinaisjäännös esihistoriallinen
     

Rakennettu ympäristö

  • Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Harhala Iso-Pento
     
      Harhalantie 34  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Mustikka Iso-Pento
     
      Kallentie 10  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Kanila Iso-Pento
     
      Kanilantie 13  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Yli-Knaapi Iso-Pento
     
      Kirkkotie 22  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Kuhmalahden kirkko Iso-Pento
     
      Kirkkotie 37 kirkollinen
     
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Koivusalo Iso-Pento
     
      Maljastentie 279  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Haaparanta Iso-Pento
     
      Niemenmutka 103  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Niemensalo Iso-Pento
     
      Niemensalontie 43  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Iso-Pennon vanhainkoti Pentorinne Iso-Pento
     
      Pappilantie 2  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Peltola Iso-Pento
     
      Peltolantie 45  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Koivuoja Iso-Pento
     
      Peltolantie 70  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Myllärinmäki Iso-Pento
     
      Pohjantie 722  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Karhula Iso-Pento
     
      Puntarinraitti 160  
     
    Avaa
    Kangasala
     
    Haapakallio Iso-Pento
     
      Salokankaantie 31  

Tutkimushankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
     
    Avaa
    Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016 Kangasala
     
    Kuhmalahti
     
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    29.04.2016 31.10.2016
    Avaa Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006 Kangasala
     
    Kuhmalahti
     
    Rakennusinventointi
     
    01.09.2006 31.12.2006

Muistomerkit

Lausunnot