Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on esittää strategisia kehittämislinjauksia maankäytön jatkosuunnittelua varten. Lisäksi kaavassa esitetään tarkempia alueisiin ja kohteisiin liittyviä kaavamerkintöjä sekä informatiivisia merkintöjä ja yleismääräyksiä. Alueella voimassa olevat rantaosayleiskaava, osayleiskaavat ja asemakaavat säilyvät edelleen voimassa, eikä strategisen kaavan perusteella myönnetä suoria rakennuslupia. Hankkeen yhteydessä laaditaan myös Kämmenniemen yleissuunnitelma, josta Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut erillisen lausunnon (diar. 236/2019). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että strateginen yleiskaava tuo pääosin hyvin esiin tiedossa olevat Aitolahden ja Teiskon alueen kulttuuriympäristöarvot ja pyrkii tukemaan niiden säilyttämistä. Kaavakartat selityksineen ja määräyksineen ovat olleet nähtävillä sähköisesti Oskari-karttapalvelussa, mikä on mahdollistanut aineistojen tarkastelun sekä teemoittain että eri karttatasoja yhtä aikaa arvioiden. Kaavan tarkastelutason ja alueen laajuuden huomioiden ratkaisu on ollut onnistunut.

Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 4.4.2018, jossa maakuntamuseo totesi, että Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys 2015 on rakennetun ympäristön ja maisemien osalta riittävä lähtötietoaineisto strategisen yleiskaavan tarpeisiin. Edellä mainitun selvityksen lisäksi alueelta on käytettävissä maakuntakaavaa varten laaditut kulttuuriympäristöselvitykset sekä valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen ja maisemien inventoinnit. Kaavakartta 2:n yleismääräyksessä on asianmukaisesti huomioitu jatkosuunnitteluun liittyvät selvitystarpeet.

Kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät sijoittuvat kaavakartalle 2. Kartan yleismääräyksissä on asianmukaisesti annettu määräyksiä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomioimisesta maankäytön muutosten yhteydessä sekä kulttuuri- tai rakennusperinnön arvokohteisiin liittyvästä museoviranomaisen kuulemisesta. Kaavaan on myös asianmukaisesti merkitty valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja kohteet. Kartan 2 sisältämät maankäytössä huomiotavat ja sitä rajoittavat merkinnät ja määräykset eivät kuitenkaan heijastu kartan otsikossa. Kartan otsikkoa tulee täydentää esimerkiksi mainitsemalla kulttuuriympäristöarvot ja niiden suojelu.

Maankäyttöä ohjaaviin karttoihin 1 ja 3 eli varsinaiseen alueen maankäytön suunnitelmaan ei ole merkitty suojeltavia kulttuuriympäristön kohteita. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdyskuntarakenne-karttaan on merkitty luonnonsuojelualueet ja -kohteet. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että karttoihin 1 ja 3 lisätään vähintään yleismääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen.

Valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön alueita koskevan kaavamerkinnän kuvauksessa todetaan, että "alueen täydennysrakentaminen on mahdollista". Maakuntamuseo esittää, että tämä lause jätettäisiin kuvauksesta pois. Kaava-alueen RKY-alueet ovat erilaisia, ja Aunessillan pienellä arvoalueella täydennysrakentamismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon arvoalueella täydennysrakentaminen ei ole täysin mahdotonta, mutta sitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueella tulee huolehtia kulttuuriympäristön arvojen turvaamisesta. Tästä syystä luonteeltaan perinteiselle, maaseutumaiselle alueelle ei voida osoittaa voimakasta täydennysrakentamista ja sen sijoitusmahdollisuudet ovat hyvin rajallisia. Näin ollen kaavaan kirjattu lause saattaa nykyisessä muodossaan antaa virheellisen kuvan alueen maankäyttötavoitteista.

Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaavamerkinnän kuvauksessa viitataan Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitykseen. Alueiden maakunnallisesti arvokas status perustuu kuitenkin Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -selvitykseen, johon tällä kohtaa tulee ensisijaisesti viitata. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöalueita koskevien kaavamääräysten kuvauksissa on todettu, että kulttuuriympäristön/-maiseman huomioiminen ei saa aiheuttaa merkittäviä rajoitteita maataloustuotannon harjoittamiselle. Linjaus saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita kulttuuriympäristöarvojen ja maataloustuotannon tavoitteiden välille. Toisaalta Aitolahden ja Teiskon arvokkaat maisemat ovat nimenomaan maatalousmaisemia, joiden säilyminen on suoraan riippuvaista alueella jatkuvasta maatalouden harjoittamisesta. Lisäksi maataloustuotantoon liittyvissä maankäyttöhankkeissa on useimmissa tapauksissa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi uudisrakennusten ja maisemallisten arvojen yhteensovittamiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty merkinnän kuvaus on hyväksyttävissä.

Kaava-alueen arkeologista selvitystilannetta on käyty läpi Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä 2015 (mm. sivuilla 124 ja 141). Kaavaselostuksessa tulee tuoda esille selvitystilanne ja sen puutteellisuus alueellisen kattavuuden ja ajantasaisuuden osalta. Kaavan käyttäjää on ohjattava ottamaan huomioon, että vain alle puolet laajasta kaava-alueesta on inventoitu yleis- ja asemakaavojen tarpeisiin tai muuhun tarkempaan suunnitteluun riittävällä tarkkuudella. Uusia arkeologisia kohteita löytyy jatkuvasti, ja niiden säilymisen turvaamiseksi karttojen 1 ja 3 yleismääräykseen tulisi lisätä myös seuraava lause: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista museoviranomaisen tietopalvelusta.

Maakuntakaavan mukaan suunnittelualueella sijaitsee kaksi maakunnallista arkeologisen kulttuuriperinnön ydinaluetta, joihin liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Tiedot kyseisistä alueista ja määräyksestä tulee sisällyttää kaavaselostuksen lähtökohdat-osioon ja tarvittaessa muuhun kaava-aineistoon. Kulttuuriympäristön arvoja turvaavia määräyksiä liittyy myös maakuntakaavan aluemerkintöihin Taajamatoimintojen alue, Taajamatoimintojen alue, ehdollinen sekä Matkailupalvelujen alue, ja ne tulisi myös tuoda esille yleiskaavan aineistossa.

Yleiskaavaluonnokseen on merkitty laaja palvelujen saavutettavuuden kannalta vakituiselle uudelle asumiselle suotuisa alue, jolle voi määräyksen mukaan sijoittua asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Palon kylän alueella merkintä on osin ristiriidassa maakuntakaavan arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalue -merkinnän kanssa. Alueelta tunnetaan viisi historiallisen ajan arkeologista kohdetta, ja sitä voidaan pitää potentiaalisena myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta. Kaavamerkinnän laajuutta on syytä tarkistaa tältä osin. Kaavaehdotusta laadittaessa tulee myös arvioida, onko Kyläalue-merkintä ristiriidassa maakuntakaavan em. määräyksen kanssa Palon ja Hirviniemen muinaisjäännöskeskittymien alueella ja onko merkintöjen laajuutta muutettava. Molempien asumisen uudisrakentamista ohjaavien yleiskaavamerkintöjen määräyksiä tulee tarvittaessa täydentää maakuntakaavan mukaisesti. Maakuntamuseo katsoo, että potentiaalisia asuinrakentamisen alueita määriteltäessä tulisi ottaa huomioon muitakin kriteerejä ja rajaavia tekijöitä kuin palvelujen saavutettavuus.

Kaava-alueen läpi kulkee historiallisesti merkittävän Messukylä-Ruovesi-maantien linja. Tie mainitaan arkistolähteissä jo 1620-luvulla ja on merkitty alueen vanhimpaan, 1650-luvun karttaan. Alustavasti selvitetty tielinja on merkitty kaavaan. Merkintään tulee liittää määräys: Historiallinen tielinja. Alkuperäisestä, säännöllisestä maantieliikennekäytöstä ja säännöllisen tienpidon ulkopuolelle jääneet tien osat ja rakenteet sekä siihen liittyvät krouvien/kestikievarien, siltojen, siltarumpujen ja siltaportaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Käytössä olevat tielinjaosuudet ovat muita kulttuuriperintökohteita. Niiden tavanomaiset hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo totesi, että suunnittelun aikana tulee arvioida käytettävissä olevan arkeologisen selvitysaineiston riittävyys vaikutusten arviointiin sekä lisäselvitysten, kuten teemainventointien, tarve esimerkiksi vanhan tiestön osalta. Kaavaluonnoksessa mainitun historiallisen maantielinjan alueelle Kolunkylän ja Sorilan väliin on merkitty laaja elinkeinotoimintojen aluevaraus. Kartta-aineiston perusteella alueelta on alustavasti paikannettavissa useita historialliseen kulkureittiin liittyviä muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia kohteita. Aluetta ei ole tutkittu aiemmissa inventoinneissa. Tämän vuoksi maakuntamuseo katsoo, että kyseisen aluevarauksen vaikutusten arviointi edellyttää historiallisen tielinjan arkeologista inventointia. Inventointitulosten perusteella on tarvittaessa tehtävä muutokset maankäyttömerkinnän rajaukseen ja lisäykset kaavakarttaan 2.

Kaavaluonnokseen merkitty uusi Sorila-Kämmenniemi -vesihuoltolinja sijoittuu pääosin arkeologisesti tutkimattomalle alueelle. Linjan varrella sijaitsee kuitenkin kaksi jo 1540-luvun lähteissä mainitun Värmälän kylän vanhaa tonttimaata ja osa edellä mainittua historiallisesti merkittävää Messukylä-Ruovesi-tielinjaa. Suunnitellun vesihuoltolinjan läheltä on lisäksi peräisin kivikautinen esinelöytö. Linjaa, erityisesti sen pohjoisosaa, on siten pidettävä potentiaalisena sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan arkeologisten kohteiden löytymisen kannalta. Niiden huomioon ottaminen kaavassa ja sen vaikutusten arvioinnissa ei ole mahdollista ilman vesihuoltolinja-alueen arkeologista inventointia.

Kämmenniemen lähikylien historiallisten asuinpaikkojen inventointi palvelisi suunnittelua ja vaikutusten arviointia myös potentiaalisten uusien asuinrakentamisen alueiden osalta. Samantyyppisiä inventoimattomia kohteita on muuallakin kaava-alueella. Historiallisten lähteiden mukaan 1500-luvulla alueella sijaitsi 33 maakirjakylää; niistä on inventoitu tai tarkastettu alle puolet. Suunnittelualueen arkeologinen aineisto on siis selvästi puutteellinen tältä osin. Maakuntamuseo esittääkin, että toisena kaavaan liittyen tehtävänä arkeologisena teemaselvityksenä olisi historiallisten asuinpaikkojen inventointi potentiaalisilla asuinrakentamisen alueilla, mukaan lukien kyläalueet.

Kaavakartalta puuttuvat seuraavat kiinteät muinaisjäännökset: Autiokorpi (mj-tunnus 1000024582), Koivuneva (mj-tunnus 1000024611), Messukylä-Ruovesi Sorila 2 (mj-tunnus 1000018834), Messukylä-Ruovesi Sorila 3 (mj-tunnus 1000018835) ja Sorri 2 (1000035327). Kohteet on lisättävä kaavaan. Tiedot niistä löytyvät maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi) ja Tampereen karttapalvelusta sekä Museoviraston kyppi.fi -palvelusta.

Historiallinen asuinpaikka Vattula Ylinen (mj-tunnus 1000011520) on virheellisesti merkitty muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteen suojelustatus on kiinteä muinaisjäännös. Myös röykkiökohteet Vehkajärvi (1000017950) ja Vehkasuo (1000017951) sekä kohde Messukylä-Ruovesi Nurmi 3 (1000018832) tulee merkitä kaavaan kiinteinä muinaisjäännöksinä. Vuoden 2006 inventoinnissa kaksiosaisena käsitellyn kohteen Myllylampi (mj-tunnus 1000008708) munaisjäännösstatus ja -merkintä koskevat vain Pulesjärventien eteläpuoleista, lammen kaakkoisrannalla olevaa osaa.

Kaksiosaisen Nurmen historiallisen kylänpaikan (kiinteä muinaisjäännös, mj-tunnus 10000087069) kaavamerkintä ei erotu historiallisesti merkittävän rakennuksen merkinnän takia. Muinaisjäännösmerkintää on syytä siirtää esimerkiksi lännemmäksi, kohteen läntisen osa-alueen kohdalle. Myös joidenkin muiden arkeologisten kohteiden merkintä on jäänyt kokonaan piiloon historiallisesti merkittävän rakennuksen/kohteen merkinnän alle. Ongelmaa on pyrittävä ratkaisemaan esimerkiksi käyttämällä erikokoisia symboleja.

Kohteiden Jokivalkamantie, Tiikko 1, Tiikko 2 ja Tiikonniemi laji on "muu kohde", eikä niitä ole tarpeen merkitä kaavaan. Arkeologisten kohteiden merkintöihin on syytä lisätä numerointi ja kaavaselostukseen kohdeluettelo, joiden avulla kaavan käyttäjä pystyisi helposti identifioimaan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja ja ohjeita inventoinnin suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on esittää strategisia kehittämislinjauksia maankäytön jatkosuunnittelua varten. Lisäksi kaavassa esitetään tarkempia alueisiin ja kohteisiin liittyviä kaavamerkintöjä sekä informatiivisia merkintöjä ja yleismääräyksiä. Alueella voimassa olevat rantaosayleiskaava, osayleiskaavat ja asemakaavat säilyvät edelleen voimassa, eikä strategisen kaavan perusteella myönnetä suoria rakennuslupia. Hankkeen yhteydessä laaditaan myös Kämmenniemen yleissuunnitelma, josta Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut erillisen lausunnon (diar. 236/2019). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että strateginen yleiskaava tuo pääosin hyvin esiin tiedossa olevat Aitolahden ja Teiskon alueen kulttuuriympäristöarvot ja pyrkii tukemaan niiden säilyttämistä. Kaavakartat selityksineen ja määräyksineen ovat olleet nähtävillä sähköisesti Oskari-karttapalvelussa, mikä on mahdollistanut aineistojen tarkastelun sekä teemoittain että eri karttatasoja yhtä aikaa arvioiden. Kaavan tarkastelutason ja alueen laajuuden huomioiden ratkaisu on ollut onnistunut.

Pirkanmaan maakuntamuseo on osallistunut Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 4.4.2018, jossa maakuntamuseo totesi, että Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys 2015 on rakennetun ympäristön ja maisemien osalta riittävä lähtötietoaineisto strategisen yleiskaavan tarpeisiin. Edellä mainitun selvityksen lisäksi alueelta on käytettävissä maakuntakaavaa varten laaditut kulttuuriympäristöselvitykset sekä valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen ja maisemien inventoinnit. Kaavakartta 2:n yleismääräyksessä on asianmukaisesti huomioitu jatkosuunnitteluun liittyvät selvitystarpeet.

Kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät sijoittuvat kaavakartalle 2. Kartan yleismääräyksissä on asianmukaisesti annettu määräyksiä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomioimisesta maankäytön muutosten yhteydessä sekä kulttuuri- tai rakennusperinnön arvokohteisiin liittyvästä museoviranomaisen kuulemisesta. Kaavaan on myös asianmukaisesti merkitty valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja kohteet. Kartan 2 sisältämät maankäytössä huomiotavat ja sitä rajoittavat merkinnät ja määräykset eivät kuitenkaan heijastu kartan otsikossa. Kartan otsikkoa tulee täydentää esimerkiksi mainitsemalla kulttuuriympäristöarvot ja niiden suojelu.

Maankäyttöä ohjaaviin karttoihin 1 ja 3 eli varsinaiseen alueen maankäytön suunnitelmaan ei ole merkitty suojeltavia kulttuuriympäristön kohteita. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Yhdyskuntarakenne-karttaan on merkitty luonnonsuojelualueet ja -kohteet. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että karttoihin 1 ja 3 lisätään vähintään yleismääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen.

Valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön alueita koskevan kaavamerkinnän kuvauksessa todetaan, että "alueen täydennysrakentaminen on mahdollista". Maakuntamuseo esittää, että tämä lause jätettäisiin kuvauksesta pois. Kaava-alueen RKY-alueet ovat erilaisia, ja Aunessillan pienellä arvoalueella täydennysrakentamismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. Teiskon kirkon ja Teiskolan kartanon arvoalueella täydennysrakentaminen ei ole täysin mahdotonta, mutta sitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueella tulee huolehtia kulttuuriympäristön arvojen turvaamisesta. Tästä syystä luonteeltaan perinteiselle, maaseutumaiselle alueelle ei voida osoittaa voimakasta täydennysrakentamista ja sen sijoitusmahdollisuudet ovat hyvin rajallisia. Näin ollen kaavaan kirjattu lause saattaa nykyisessä muodossaan antaa virheellisen kuvan alueen maankäyttötavoitteista.

Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaavamerkinnän kuvauksessa viitataan Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitykseen. Alueiden maakunnallisesti arvokas status perustuu kuitenkin Kulttuurimaisemat 2016 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -selvitykseen, johon tällä kohtaa tulee ensisijaisesti viitata. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöalueita koskevien kaavamääräysten kuvauksissa on todettu, että kulttuuriympäristön/-maiseman huomioiminen ei saa aiheuttaa merkittäviä rajoitteita maataloustuotannon harjoittamiselle. Linjaus saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita kulttuuriympäristöarvojen ja maataloustuotannon tavoitteiden välille. Toisaalta Aitolahden ja Teiskon arvokkaat maisemat ovat nimenomaan maatalousmaisemia, joiden säilyminen on suoraan riippuvaista alueella jatkuvasta maatalouden harjoittamisesta. Lisäksi maataloustuotantoon liittyvissä maankäyttöhankkeissa on useimmissa tapauksissa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi uudisrakennusten ja maisemallisten arvojen yhteensovittamiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty merkinnän kuvaus on hyväksyttävissä.

Kaava-alueen arkeologista selvitystilannetta on käyty läpi Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä 2015 (mm. sivuilla 124 ja 141). Kaavaselostuksessa tulee tuoda esille selvitystilanne ja sen puutteellisuus alueellisen kattavuuden ja ajantasaisuuden osalta. Kaavan käyttäjää on ohjattava ottamaan huomioon, että vain alle puolet laajasta kaava-alueesta on inventoitu yleis- ja asemakaavojen tarpeisiin tai muuhun tarkempaan suunnitteluun riittävällä tarkkuudella. Uusia arkeologisia kohteita löytyy jatkuvasti, ja niiden säilymisen turvaamiseksi karttojen 1 ja 3 yleismääräykseen tulisi lisätä myös seuraava lause: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista museoviranomaisen tietopalvelusta.

Maakuntakaavan mukaan suunnittelualueella sijaitsee kaksi maakunnallista arkeologisen kulttuuriperinnön ydinaluetta, joihin liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Tiedot kyseisistä alueista ja määräyksestä tulee sisällyttää kaavaselostuksen lähtökohdat-osioon ja tarvittaessa muuhun kaava-aineistoon. Kulttuuriympäristön arvoja turvaavia määräyksiä liittyy myös maakuntakaavan aluemerkintöihin Taajamatoimintojen alue, Taajamatoimintojen alue, ehdollinen sekä Matkailupalvelujen alue, ja ne tulisi myös tuoda esille yleiskaavan aineistossa.

Yleiskaavaluonnokseen on merkitty laaja palvelujen saavutettavuuden kannalta vakituiselle uudelle asumiselle suotuisa alue, jolle voi määräyksen mukaan sijoittua asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Palon kylän alueella merkintä on osin ristiriidassa maakuntakaavan arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalue -merkinnän kanssa. Alueelta tunnetaan viisi historiallisen ajan arkeologista kohdetta, ja sitä voidaan pitää potentiaalisena myös esihistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta. Kaavamerkinnän laajuutta on syytä tarkistaa tältä osin. Kaavaehdotusta laadittaessa tulee myös arvioida, onko Kyläalue-merkintä ristiriidassa maakuntakaavan em. määräyksen kanssa Palon ja Hirviniemen muinaisjäännöskeskittymien alueella ja onko merkintöjen laajuutta muutettava. Molempien asumisen uudisrakentamista ohjaavien yleiskaavamerkintöjen määräyksiä tulee tarvittaessa täydentää maakuntakaavan mukaisesti. Maakuntamuseo katsoo, että potentiaalisia asuinrakentamisen alueita määriteltäessä tulisi ottaa huomioon muitakin kriteerejä ja rajaavia tekijöitä kuin palvelujen saavutettavuus.

Kaava-alueen läpi kulkee historiallisesti merkittävän Messukylä-Ruovesi-maantien linja. Tie mainitaan arkistolähteissä jo 1620-luvulla ja on merkitty alueen vanhimpaan, 1650-luvun karttaan. Alustavasti selvitetty tielinja on merkitty kaavaan. Merkintään tulee liittää määräys: Historiallinen tielinja. Alkuperäisestä, säännöllisestä maantieliikennekäytöstä ja säännöllisen tienpidon ulkopuolelle jääneet tien osat ja rakenteet sekä siihen liittyvät krouvien/kestikievarien, siltojen, siltarumpujen ja siltaportaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Käytössä olevat tielinjaosuudet ovat muita kulttuuriperintökohteita. Niiden tavanomaiset hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa maakuntamuseo totesi, että suunnittelun aikana tulee arvioida käytettävissä olevan arkeologisen selvitysaineiston riittävyys vaikutusten arviointiin sekä lisäselvitysten, kuten teemainventointien, tarve esimerkiksi vanhan tiestön osalta. Kaavaluonnoksessa mainitun historiallisen maantielinjan alueelle Kolunkylän ja Sorilan väliin on merkitty laaja elinkeinotoimintojen aluevaraus. Kartta-aineiston perusteella alueelta on alustavasti paikannettavissa useita historialliseen kulkureittiin liittyviä muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia kohteita. Aluetta ei ole tutkittu aiemmissa inventoinneissa. Tämän vuoksi maakuntamuseo katsoo, että kyseisen aluevarauksen vaikutusten arviointi edellyttää historiallisen tielinjan arkeologista inventointia. Inventointitulosten perusteella on tarvittaessa tehtävä muutokset maankäyttömerkinnän rajaukseen ja lisäykset kaavakarttaan 2.

Kaavaluonnokseen merkitty uusi Sorila-Kämmenniemi -vesihuoltolinja sijoittuu pääosin arkeologisesti tutkimattomalle alueelle. Linjan varrella sijaitsee kuitenkin kaksi jo 1540-luvun lähteissä mainitun Värmälän kylän vanhaa tonttimaata ja osa edellä mainittua historiallisesti merkittävää Messukylä-Ruovesi-tielinjaa. Suunnitellun vesihuoltolinjan läheltä on lisäksi peräisin kivikautinen esinelöytö. Linjaa, erityisesti sen pohjoisosaa, on siten pidettävä potentiaalisena sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan arkeologisten kohteiden löytymisen kannalta. Niiden huomioon ottaminen kaavassa ja sen vaikutusten arvioinnissa ei ole mahdollista ilman vesihuoltolinja-alueen arkeologista inventointia.

Kämmenniemen lähikylien historiallisten asuinpaikkojen inventointi palvelisi suunnittelua ja vaikutusten arviointia myös potentiaalisten uusien asuinrakentamisen alueiden osalta. Samantyyppisiä inventoimattomia kohteita on muuallakin kaava-alueella. Historiallisten lähteiden mukaan 1500-luvulla alueella sijaitsi 33 maakirjakylää; niistä on inventoitu tai tarkastettu alle puolet. Suunnittelualueen arkeologinen aineisto on siis selvästi puutteellinen tältä osin. Maakuntamuseo esittääkin, että toisena kaavaan liittyen tehtävänä arkeologisena teemaselvityksenä olisi historiallisten asuinpaikkojen inventointi potentiaalisilla asuinrakentamisen alueilla, mukaan lukien kyläalueet.

Kaavakartalta puuttuvat seuraavat kiinteät muinaisjäännökset: Autiokorpi (mj-tunnus 1000024582), Koivuneva (mj-tunnus 1000024611), Messukylä-Ruovesi Sorila 2 (mj-tunnus 1000018834), Messukylä-Ruovesi Sorila 3 (mj-tunnus 1000018835) ja Sorri 2 (1000035327). Kohteet on lisättävä kaavaan. Tiedot niistä löytyvät maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi) ja Tampereen karttapalvelusta sekä Museoviraston kyppi.fi -palvelusta.

Historiallinen asuinpaikka Vattula Ylinen (mj-tunnus 1000011520) on virheellisesti merkitty muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kohteen suojelustatus on kiinteä muinaisjäännös. Myös röykkiökohteet Vehkajärvi (1000017950) ja Vehkasuo (1000017951) sekä kohde Messukylä-Ruovesi Nurmi 3 (1000018832) tulee merkitä kaavaan kiinteinä muinaisjäännöksinä. Vuoden 2006 inventoinnissa kaksiosaisena käsitellyn kohteen Myllylampi (mj-tunnus 1000008708) munaisjäännösstatus ja -merkintä koskevat vain Pulesjärventien eteläpuoleista, lammen kaakkoisrannalla olevaa osaa.

Kaksiosaisen Nurmen historiallisen kylänpaikan (kiinteä muinaisjäännös, mj-tunnus 10000087069) kaavamerkintä ei erotu historiallisesti merkittävän rakennuksen merkinnän takia. Muinaisjäännösmerkintää on syytä siirtää esimerkiksi lännemmäksi, kohteen läntisen osa-alueen kohdalle. Myös joidenkin muiden arkeologisten kohteiden merkintä on jäänyt kokonaan piiloon historiallisesti merkittävän rakennuksen/kohteen merkinnän alle. Ongelmaa on pyrittävä ratkaisemaan esimerkiksi käyttämällä erikokoisia symboleja.

Kohteiden Jokivalkamantie, Tiikko 1, Tiikko 2 ja Tiikonniemi laji on "muu kohde", eikä niitä ole tarpeen merkitä kaavaan. Arkeologisten kohteiden merkintöihin on syytä lisätä numerointi ja kaavaselostukseen kohdeluettelo, joiden avulla kaavan käyttäjä pystyisi helposti identifioimaan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja ja ohjeita inventoinnin suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.