212312

Aitolahti

Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit.

Rajaukseltaan kasiosainen kohde on laajuudeltaan kaikkiaan noin 1,9 hehtaaria.

Kohde sijaitsee noin 1,9 kilometriä kaakkoon Aitolahden kirkosta, Näsijärven Juoponlahden rannalla, Nurmen kylässä, osittain nykyisen Nurmen työväentalon alueella. Kaitavedentie (tie 338) kulkee kohteen itäpuolella noin 800 metrin päässä.

Maasto laskee loivasti kohti Juoponlahten ja etelää. Alue on osittain talojen hoidettua pighapiiriä, osittain pusikoitunutta joutomaata. Rantatöyrän jyrkkenee joitakin metrejä ennen vesirajaa muodostaen selkeän rantaterassin noin korkeudelle 97 m mpy.

Nurmin kylässä oli vuonna 1540 seitsemän tilaa: Juopo, Kovapää, Kokki, Ketara, Mikkola, Nattari ja Nivari eli Antila. Nivala yhdistettiin Ketraan jo 1570-luvulla. Ensimmäinen Nurmin kylää koskeva maininta lienee vuodelta 1514, jolloin Hyhkyssä pidetyillä laamanninkäräjillä lautamiehenä toimi muun muassa Niilo Olavinpoika, joka todennäköisesti oli Nurmen kylän Juopon isäntä. (Arajärvi 1954, 41 ja 42)

Nykyään Nurmin kylätontin alueella sijaitsee kolme asuttua rakennusta: Läntisin näistä on Saarenkanta eli Vanha Kokki. Sen vieressä idässä sijaitsee Aitolahden työväentalo. Saarenkata eli Vanha Kokki on yksi kylän kantatiloista. Kesäasuntona toimiva rakennus on rakennettu työväen asuinrakennukseksi vuonna 1797. Rakennuksen rapistunut pohjoispää purettiin vuonna 1938, mutta rakennettiin takaisin perinteiseen tapaan hirrestä vanhojen nurkkakivien päälle vuonna 1985. Tilan pihapiirissä olevat entinen navetan heinälato ja kaksiosainen aitta obn tehty hirrestä 1800-luvulla tai tätä aiemmin. Pihapiirissä on säilynyt vanhan asumisen tunnelmaa. Pihapiirissä on ollut myös vanha päärakennus 1700-luvun lopusta. Rakennus toimi välillä kouluna ja lopulta kesäasuntona, mutta purettiin 1960-luvun alussa perustusten painumisen vuoksi.(Jaakola 2008, 43)

Nurmin kylätontin länsiosa eli Saarenkannan pihapiiri on osin hoidettua nurmella ja istutuksilla olevaa piha-aluetta ja osin metsää tai pöheikköitynyttä aluetta. Alueella sijaitsee useita kivirakenteita, joista osa varsin nuoria. Piharakennuksista itäisemmän päädyssä on halkaisjaltaan noin 2,5 metriä ja korkeudeltaan noin metrin oleva pienehköistä kivistä koostuva röykkiö (A). Röykkiö on informantin mukaan resentti peltoraunio. Tästä muuamien metrien päässä sijaitsee toinen, halkaisjaltaan noi 1 metriä oleva röykkiö, joka onmahdollisesti niin ikään pellonraivauksen yhteydessä syntynyt ja nuorehko. Röykkiöstä suurempi sijaitsee pusikossa. Pienemmän röykkiön gps.koordinaatit ovat P: 6829281, I: 3336584.

Rannassa, noin 25 metriä lounaaseen päärakennuksesta sijaitsee röykkiö B, joka on kasattu maakiven luoteispuolelle. Kivet ovat halkaisijaltaan noi 10 - 20 cm ja röykkiön halkaisja on pulestaan metrin. Rakenteen gps-koordinaatit ovat P: 68292690, I: 3336536.

Röykkiöstä B noin 10 metriä länsilounaaseen sijaitsee röykkiö C. Se on vain noin 2 metrin päässä vesirajasta, halkaisijaltaan noin 2 metriä ja muodoltaan pitkänomainen. Korkeutta röykkiöllä on 50 cm ja kivet siinä ovat halkaisijaltaan 20 - 30 cm. Kivet saattavat ol aosin tulenprapauttamia. Rakenteen gps-koordinaatit ovat P: 6829258, I: 3336511. Röykkiö C:stä vain metrin päässä sijaitsee suuremmmista kivistä (halkaisja 40 cm) tehty halkaisjaltaan 1,5 metriä oleva ja 40 cm korkea röykkiö (D), josta lähtee kohti länttä noin 10 metrin pituinen, leveydeltään enimmillään 1 metriä oleva ja 30 - 40 cm korkea kiviaita. Röykkiön D gps-koordinaatit ovat P: 6829259, I: 3336495 ja kiviaidan länsipäädyn P: 6829258, I: 3336493.

Saarenkannan nykyisen päärakennuksen länsipuolella, vain muutaman metrin päässä rakennuksen seinästä on kiviä ja tiiliä sisältävä maansekainen kumpu. Kumpunon laajuudeltaan noin 3 x 2 metriä. Kumpu on informantin mukaan syntynyt, kun vuonna 1938 puretusta talonpäädystä purettiin leivinuuni ja sen jäänteet viskottiin talon taakse. Rakenne on sen perusteella resentti.

Saarenkannan tilan länsipuolisella mäellä on useita kivisiä rakenteita ja maakuoppia. Nämä rakenteet on havaittu jo aiemmin Kalle Luodon vuonna 2006 tekemässä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa. "Alueella havaittiin neljä kivirakennetta. Rakenne 1 on noin 2 x 2 x 0,5 m kokoinen kiviröykkiö. Röykkiö sijaitsee pellon keskellä. Kyseessä saattaa olla peltoraunio. Rakenne 2 on neliönmuotoinen, noin 4 x 4 m kokoinen matala kivillä rajattu alue. Kyseessä on ilmeisesti rakennuksen peruskivet. Rakenne 3 on noin 3 x 3 x 0,6 m kokoinen kiviröykkiö. Se saattaa ulkomuotonsa perusteella olla esihistoriallinen. Rakenne 4, kaksi noin 2 x 2 m kokoista maakuoppaa, liittyy todennäköisesti paikalla sijainneeseen melko moderniin rakennukseen." Koska alueella tehtiin vuoden 2006 inventointia seikkaperäisempi historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi, jossa selvisi muun muassa kyseisten rakenteiden luonne sekä Nurmin kylätontin sijainti, päätettiin Nurmin kylätontin aluerajaus ulottaa alueelle, jolla vuoden 2006 inventoinnin mukaan sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Nurmi (Nurmi) Kangas-Mikkola (1000008706). Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä myös todettiin, että rakenne Kalle Luodon 2006 inventoiman muinaisjäännösalueen luoteisosassa oli peltoraunio. Inventoinnin tulosten perusteella ehdotetaan, että kiinteä muinaisjäännös Nurmi (Nurmi) Kangas-Mikkola nimetään uudelleen kohteeksi Nurmi (Nurmis) ja sen rajaus muutetaan vastaamaan kesän 2010 inventoinnin tulosten mukaista rajausta. Kylätontin uusi nimiehdotus on Museoviraston kylätonttien nimeämisohjeen mukainen.

Saarenkannan tilan länsipuolisen mäen päällä on siis jäännökset neljästä aitasta, jotka esiintyvät 1800-luvun lopulla otetussa valokuvassakin. Ne saattavat olla kuitenkin alkuperältään 1700-luvulta. Aitoista itäisin ja lähimpänä päärakennusta sijaitseva on kgps- koordinaattien P: 6829310, I: 3336510 osoittamassa kohdassa. Aittojen eteläpuolella on kaksi perunakuoppaa, joista toinen, itäisempi, on ollut käytössä vielä 1900-luvulla. Läntisempi saattaa olla peräisin 1800-luvulta. Mäen päällä olleen aittarivin länsipuolella on vielä havaittavissa peruskiviltä vaikuttavia kiviä noin 4 x 5 metriä laajuisella alueella gps-koordinaattien P. 6829306, I: 3336488 osoittamassa kohdassa. Ne saatavat liittyä alueella sijainneeseen riihirakennukseen.

Nurmin kylätontin itäisempi osa, jolle isojakokartassa on merkitty kaksi taloa (Juopo ja Kovapää), sijaitsee nykyisen Aitolahden työväentalon alueella. Aikaisemmin paikalla on sijainnut yksi Nurmin kylän kantatiloista nimeltään Juopo, ja tilan siirryttyä työväenyhdistykselle Juopon päärakennuksesta tulikin valmis työväentalo. Hirsinen rakennus on perustettu kiviharkoille. Työväentalon pihamaa on hoidettua nurmialuetta, rantatöyrään ja rannan väliin jäävä alue puolestaan pusikoitunutta joutomaata. Kylätontin itäisin osa on tuhoutunut siellä nykyään sijaitsevan uudehkon asuinrakennuksen perustustöissä ja pihapiirin muokkauksen yhteydessä.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.

Kohteen suoja-alueeksi ehdotetaan 10 metriä.

Kohteesta noin kilometrin itäkaakkoon, itään ja koilliseen sijaitsevat kohteet Messukylä-Ruovesi 1 - 3. Kohteilla ei ole vielä muinaisjäännösrekisterinumeroa.

-