Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki). Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale.

Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä joitakin historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen sekoittumiseen viittaavia löytöjä.

Vuoden 2021 kaivaukset:

Kohteesta tutkittiin nuorimpina ilmiöinä kivillä vuorattu kuoppa ja kivilinja, sekä neliön mallisista kivirakenteista muodostuva rakenne. Näitä stratigrafisesti vanhemmiksi ajoittuu kolme savipatjallista, ojien ympäröimää rakennetta, sekä yksi kivilinjojen muodostama neliön mallinen rakenne, jotka muodostavat mahdollisesti neljä eri rakennuksen jäännettä. Stratigrafian perusteella mahdolliset rakennukset ajoittuvat hieman eriaikaisiksi. Lisäksi kohteesta tutkittiin näitä vanhempina tuntemattomaksi jääneitä kivirakenteita, sekä yksittäisiä paalunsijoja. Aivan pohjimmaisina kaivausalueella esiintyi paksu savikerros, ja sen alla mahdollisesti pääosin luonnonmuovaamaan ojan reunalla esiintyvä kivirakenne. Viimeksi mainitut ilmiöt saattavat liittyä kaikkein aktiivisinta ihmisasutusta edeltävään vaiheeseen tai aikaisempaan peltoviljelyyn.

Löytöinä koristelematonta karkeaa ja koristeltua hienoa keramiikkaa, joka ajoittuvat myöhäisrautakaudelta varhaiskeskiaikaan. Lisäksi kohteesta löytyi palanutta savea ja savitiivistettä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineitä kuten luulusikoita, lasihelmiä, erilaisia metalliesineitä ja savikiekkoja.Osteologisessa analyysissä tunnistettiin koti- ja riistaeläinten sekä kalojen luita, ja kasvijäänneanayysissä löytyi ohran ja vehnän jyviä sekä hernettä.