Rimminkatu on saanut nimensä kadun puolivälissä sijainneen Rimmintorpan mukaan. Torppa sijaitsi nykyisen Rimminkatu 21 kiinteistön tontilla osin katualueella. Katu päättyi talon kohdalla kasvaneeseen suureen lehtipuuhun. Itäpäässä katu päättyi 1863-64 rakennettuun Punaiseen tukkitiehen. Tukkitie purettiin uittotunnelin valmistuttua vuonna 1935 ja sen uoma on rakentamattomana puistoalueena.

Rimminkadun varren tontit ovat pääosin tasamaatontteja, aidattuja ja lisäksi muuhun Pispalaan verraten väljästi rakennettuja. Asuinrakennukset ovat usein hieman katulinjasta sisäänvedettyjä. Katutila on kapea ja puutarhamaisen vehreä.

Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1920-luvun väliseltä ajalta. Ne ovat yhden tai kahden perheen omakotitalotyyppisiä asuinrakennuksia, lukuun ottamatta Rimminkatu 9:ää, joka muistuttaa perusmuodoltaan 1800-luvun loppupuolen maatalon päärakennusta. Pispalalle tyypilliset vuokratalot puuttuvat alueelta kokonaan. Rimminkatu 7:ssä on toiminut pitkään Pispalan neuvola ja Rimminkatu 14:ssa Pispalan puhelinkeskus. Rimminkatu 17 on ollut pappila, Rimminkatu 12:ssa on asunut kaupungin kamreeri ja Rimminkatu 8:ssa, Pispalan ainoassa funkkistalossa, Opettaja Halme. Alue on poikennut sosiaaliselta rakenteeltaan muusta Pispalasta, sillä suuri osa asukaista on kuulunut ylempään keskiluokkaan. Rimminkadulla on vain muutamia uudisrakennuksia (Rimminkatu 19 ja 21).

Rakennuksia tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, myös tiet, muurit ja pihojen rakenteet olisi huomioitava. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Uudisrakentaminen on mahdollista vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Puutarhamaisen, pensasaidoin rajatun katutilan ja –näkymän säilyminen.

Kapean katulinjan ja muiden kulkureittien säilyminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.