teollisuushistoria

maisemakokonaisuus

Historiallinen arvo – Teollisuushistoria

Pispalanharju esti pitkään laajamittaisen tukkipuun kuljettamisen uittamalla Tampereen pohjoispuolisilta alueilta etelään. Ongelma ratkaistiin harjun yli rakennettavilla tukkiteillä. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi ensimmäisen maanpinnalla kulkeneen tukkienkuljetustie, ns. punaisen tukkitien Pispalanharjun yli 1863-1864. Punamullalla maalattu tukkitie ylitti Pispalan valtatien suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla. Tukkien siirto tapahtui aluksi hevosvoimaisesti.

Ympäristöarvo – Maisemakokonaisuus

Tukkitiet jakoivat Pispalanharjun jyrkästi kolmeen osaan, joita olivat Harmaan tukkitien itäpuoli, tukkiteiden välinen alue ja Punaisen tukkitien länsipuoli. Tukkitiet hallitsivat harjun maisemaa ja rajoittivat paikoin harjunsuuntaista kulkemista yli 60-vuoden ajan. Niiden uomat hahmottuvat osittain yhä, sillä ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi rakentamattomina 1930-luvulta lähtien, jolloin tukkitiet purettiin. Uomissa on säilynyt joitain tukkitien rakenteita. Ks. Pispalan arkeologinen inventointi 2008.

Ensimmäinen maanpinnalla kulkenut tukkienkuljetustie, ns. punainen tukkitie rakennettiin Pispalanharjun yli 1863-1864. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi tien siirtääkseen puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoelle. Punainen tukkitie ylitti Pispalan valtatien siltaa pitkin suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla, ja tukkien siirto tapahtui aluksi hevosvoimaisesti. Tukkitie sai nimensä siitä, että se oli maalattu punamultamaalilla punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty myös mainoksia. Punainen tukkitie purettiin vuonna 1935 ensimmäisen harjun alittavan uittotunnelin valmistuttua. Tukkitien uoma on edelleen pääosin rakentamattomana, sen paikalla kulkee nykyisin kävelytie ja puiset portaat alas Pispalan valtatieltä Tahmelan viertotielle. Valtatien tuntumassa ja Pyhäjärven rannassa on säilynyt betonisia tukkitien perustusrakenteita.

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Tukkitien Pyhäjärveltä Näsijärvelle ulottuvan uoman säilyminen rakentamattomana puistoalueena. (Nykyisenkaltaiselle käytölle kulkuväylänä ja portaiden tms. ei-pysyvien rakenteiden rakentamiselle alueelle ei ole estettä.)

Säilyneiden tukkitien rakenteiden suojeleminen.

Alueen eteläosan tonteilla olevan entisen tukkitien pohjan säilyminen rakentamattomana.

Alueen maastonmuotojen säilyminen.

Lisäksi: Kasvillisuutta tulisi raivata, jotta uoma ja siltä aukeavat näkymät eivät kasva umpeen.

Tukkiteiden historiaa voisi tuoda esiin nykyistä näkyvämmin ja laajemmin uusilla opastauluilla tms.

- Pispalan - Tahmelan alueen rakennetun ympäristön inventointi 2009 (asemakaavan II-vaihe). PMM/ Miia Hinnerichsen.

- Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan arkeologinen inventointi 2008. Vadim Adel/ PMM. Arkeologiset kohteet Tukkitie 1 ja 2.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 268-269)

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt