Alue kuului 1937 saakka Pohjois-Pirkkalan pitäjään, jolloin se yhdessä Pispalan kanssa liitettiin Tampereen kaupunkiin. Alue oli kuulunut Hyhkyn kylän Simolan kantatilaan, mutta harjun pohjoisrinteenä se ei ollut otollista maaperää maanviljelykselle.

Santalahden ja Särkänniemen alueiden rakennettu ympäristö alkoi muuttua 1800-luvun puolen välin jälkeen, jolloin Tammerkosken rannoilla vallinnut tonttipula sekä höyryvoiman käyttöönotto synnytti alueelle erilaista pienteollisuutta. Näsijärven ranta-alueet olivat hyviä teollisuudelle hyviä sijoituspaikkoja liikenneyhteyksien vuoksi. Raaka-aineita oli helppo kuljettaa järveä pitkin. Ranta-alueiden muutosta kiihdytti entisestään 1895 avattu junaratayhteys Poriin, joka Santalahdessa kulki hyvin lähellä silloista rantaviivaa. Tämä takasi teollisuudelle sen tuotteiden nopean kuljetuksen muualle Suomeen ja jopa ulkomaan vientiin saakka.

Ensimmäisenä Santalahden teollisuuslaitoksista valmistui Santalahden höyrysaha 1875. Sahan perustivat Johan Reinhold Enqvist ja hänen poikansa Johan Waldemar Enqvist. Sahan yhteydessä toimi myös mylly. Tehtaan omistajille rakennettu Enqvistin huvila, nykyisin Asunto Oy Tampereen Villa Enqvist, on rakennettu 1880-luvulla. Sahan tuotantolaitoksia ei ole enää jäljellä.

Kulku Santalahden alueelle oli järjestetty Pispalan valtatieltä junaradan yli viidellä tasoristeyksellä. Pääreittinä toimi nk. Tipotien yhteys. Ranta-alueita alettiin täyttää 1960 vuoden 1945 asemakaavan pohjalta Rantatietä, silloista Ylöjärvenkatua varten. Viimeisimpänä Santalahden aluetta ja erityisesti sen rantaviivaa on muokannut vuoden 1966 asemakaavan pohjalta rakennettu Kehätie jolloin alueen rantoja jälleen täytettiin ja rantaviivaa siirrettiin voimakkaasti pohjoiseen. Vuoden 1975 asemakaava varasi Santalahden teollisuuden käyttöön ja vuoden 1979 kaavassa kehätie muutettiin Paasikiventieksi ja ranta-aluetta osoitettiin virkistyskäyttöön. Näiden eri aikakausina suoritettujen täyttöjen myötä Santalahden maa-alue rautatien ja Näsijärven välissä keskimäärin kaksinkertaistui.

Entisen Rantatien Kesoilin / Nesteen huoltoaseman kohdilla sijaitsi jo aiemmin teollisuuden keskittymä. Paikalla olleissa rakennuksissa toimivat mm. 1909 perustettu Rantasen Mallastehdas, 1910 perustettu Puuteollisuusliike Juho Paasikoski sekä 1936 aloittanut Puutyö Ura. Rantatien rakentamisen yhteydessä nämä tuotantorakennukset purettiin pois tielinjauksen alta.

Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien, Tampereen kaupunki.

http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6FPQmeF03/rantojenkaytonhistoria.pdf (vierailtu 12.12.2013)