teollisuushistoria

maisemakokonaisuus

Historiallinen arvo – Teollisuushistoria

Pispalanharju esti pitkään laajamittaisen tukkipuun kuljettamisen uittamalla Tampereen pohjoispuolisilta alueilta etelään. Ongelma ratkaistiin harjun yli rakennettavilla tukkiteillä. 1873 valmistui Pispalan toinen tukkitie, ns. Harmaa tukkitie.

Ympäristöarvo – Maisemakokonaisuus

Tukkitiet jakoivat Pispalanharjun jyrkästi kolmeen osaan, joita olivat Harmaan tukkitien itäpuoli, tukkiteiden välinen alue ja Punaisen tukkitien länsipuoli. Tukkitiet hallitsivat harjun maisemaa ja rajoittivat paikoin harjunsuuntaista kulkemista yli 60-vuoden ajan. Niiden uomat hahmottuvat osittain yhä, sillä ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi rakentamattomina 1930-luvulta lähtien, jolloin tukkitiet purettiin. Myös Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien välinen raja noudattelee osin Harmaan tukkitien linjaa. Uomissa on säilynyt joitain tukkitien rakenteita. Ks. Pispalan arkeologinen inventointi 2008.

Harmaa tukkitie valmistui 1873. Sen rakensi Reposaaren saha, ja se alitti Pispalan valtatien nykyisen Ahjolan kohdalla. Harmaalla tukkitiellä tukit nostettiin Näsijärvestä harjun päälle alusta alkaen höyrykoneen voimalla. Harmaan tukkitien rakenteet olivat maalaamatonta, sään harmaanuttamaa puuta, mistä se sai nimensä. Valtaosa tukkitien urasta näkyy vielä nykyisinkin rakentamattomana alueena aina Ahjolasta Pyhäjärven rantaan, vaikka tukkitie purettiin jo 1930-luvun alussa ensimmäisen uittotunnelin valmistuttua. Sen paikalla kulkee nykyisin kävelytie ja puiset portaat alas Tahmelan viertotielle. Tukkitien puistossa, harjun laella, ns. Ylä-Voiman talon länsipuolella on tukkiteistä kertova opastaulu ja tukkitien rakennetta esittelevä malli.

Tukkitien Pyhäjärveltä Näsijärvelle ulottuvan uoman säilyminen rakentamattomana puistoalueena. (Nykyisenkaltaiselle käytölle kulkuväylänä ja kasvimaina ei ole estettä, eikä myöskään portaiden tms. ei-pysyvien rakenteiden rakentamiselle alueelle.)

Säilyneiden tukkitien rakenteiden suojeleminen.

Alueen maastonmuotojen säilyminen.

Lisäksi: Kasvillisuutta tulisi raivata, jotta uoma ja siltä aukeavat näkymät eivät kasva umpeen.

Tukkiteiden historiaa voisi tuoda esiin nykyistä näkyvämmin ja laajemmin uusilla opastauluilla tms.

- Pispalan - Tahmelan alueen rakennetun ympäristön inventointi 2009 (asemakaavan II-vaihe). PMM/ Miia Hinnerichsen.

- Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan arkeologinen inventointi 2008. Vadim Adel/ PMM. Arkeologiset kohteet Tukkitie 1 ja 2.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 268-269)

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt