rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin puurunkoinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen osa valmistui 1918 ja laajennus 1930-luvulla. Rakennus on säilyttänyt laajennuksen jälkeisen perusmuotonsa, sekä joitain alkuperäistä vastaavia piirteitä, kuten saumapeltikatetun mansardikaton, symmetrisen julkisivujen aukotuksen ja T-malliset ikkunat. Huoneistojako useisiin pieniin asuntoihin on säilynyt. Pienen pihan pinnat ovat säilyneet perinteisinä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Ratakadun ja Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, välissä sijaitsevalla pihalla ja erityisesti kookkaalla asuinrakennuksella 001 on suurehko maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Ratakadun ja Pispalan valtatien välisellä pohjoiseen viettävällä rinnetontilla. Tontilla sijaitsee kookas kahdessa vaiheessa rakennettu entinen vuokratalo.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tilan nimi on Hellapalsta. Asuinrakennus on rakennettu 1910-luvun lopulla todennäköisesti Santalahden tehtaan työväen asunnoiksi ja laajennettu 1930-luvulla. Rakennuksen koillispuolella on sijainnut pitkä, suorakaiteen muotoinen piharakennus, jossa on ollut liiterit ja ulkohuoneet. Sitä on lyhennetty 1930-luvulla asuinrakennuksen laajennuksen vuoksi. 1960-luvulla piharakennus on purettu kokonaan. Asuinrakennuksessa on tehty remonttia 1970-luvulla ja 1990-luvulla.

Tontti on Pispalan valtatien leventämisen vuoksi jäänyt reilusti katutason alapuolelle. Tontin koilliskulmasta on kulkenut tie rautatien yli Santalahden tehtaille. Rautatien leventämisen ja Ratakadun rakentamisen yhteydessä tontista on lunastettu pohjoisosa.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Kaakon puolisella, nykyään puistoalueeksi kaavoitetulla tontilla sijainnut vanha asuin- ja liikerakennus on purettu. Ratakadun pohjoispuolella on rautatiealue.

Tontti on aittamaton. Pispalan valtatien korkea betoninen tukimuuri rajaa tonttia etelästä. Tontilla ei nurmikon lisäksi ole kasvillisuutta. Pihan itäosa on sepelipintainen. Lounaissivun sisäänkäynnin edessä on betonilaattoja. Piha on ilmeetön; ei moderni, eikä perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- tai laajennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Lisäksi: rakennuksen 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen lautaverhouksen palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 11.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 58.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Osakkeenomistajat ja vuokralainen