Pirkkalankylä oli pitkään nykyisen Pirkkalan suurin kylä. Keskiajan lopulla siellä oli jo 18 taloa, jotka seisoivat tiiviinä ryhmänä, molemmin puolin tietä, Kotolahteen laskevan pienen puron pohjoispuolella. Tiivis ryhmäkylä alkoi hitaasti hajota 1760-luvun jälkeen, isonjaon ja vaurastumisen seurauksena. Ensimmäisenä suostuivat lähtemään Leuku, Virala, Yli- ja Ala-Pehula.

1860-luvulla kylässä oli enää Sapalan, Kaipilan ja Seppälän talot. Lisäksi Kierikan talo oli siirtynyt ylemmäksi puron eteläpuolella. Nykyisin vanhassa keskustassa ovat Sapala ja Kaipila vanhoilla kylätonteillaan. Seppälän kohdalle on laaja verstasalue. Joen eteläpuolella ollut Kierikka on purettu 1900-luvun loppupuolella. Siitä jäljellä vain suuri riihirakennus.

Kylän luoteispuolella, Hiidenmäessä oli 1700-luvulla ollut sotilastorppia ja myöhemmin mäkitupa-asutusta, jossa asui mm käsityöläisiä. On myös mainita, että kylästä luoteeseen, Hiidenmäen rinteessä kulkevan tien päässä asui kuuluisa seppäsuku. Isojakokartassa on nähtävissä nämä tontit, nykyisen kääntöpaikan kohdalla. Samoin Kranaatinmäki tai Roppostenmäki oli tunnettu kylän mäkitupalaisten asuinalueena. Joen varrella näkyy isojakokartassa kaksi myllyä, joista on kerrotaan Pitkin Poikin.. - kirjassa. Historiallinen maisema on muuttunut kylätontin osalta voimakkaimmin mutta sen peruspiirteet ovat vielä nähtävissä. Avoin viljelysmaisema, tielinja ja kylätontin paikka ovat säilyneet.

Tursiannotkosta, Laukaan pelloilta ja Hiidenmäeltä on löydetty merkkejä sekä kivi- että rautakautisesta asutuksesta.

Pirkkalankylän pellot sijoittuvat Kotolahteen laskevan puron ympäristöön. Pellot laajenevat Kranaatinmäen kaakkoispuolella Ala-Pehulan, Suojalan ja Voutilan tilakeskusten ympärille edustavaksi maisematilaksi. Kylän keskustasta asutus on lähes kokonaan hävinnyt. Uutta asutusta on viime vuosina noussut Kranaatinmäen- , Korteniityn- ja Kierikantien varrelle. Vanhassa kyläkeskuksessa on vielä jäljellä Sapalan ja Kaipilan tilojen rakennuksia tiiviinä ryhmänä. Rakennukset ovat varastokäytössä ja Sapalan tontilla on myös uutta paja/verstastoimintaa. Anian rantatien varrella on Mattilassa, Leukussa, Lallissa ja Reipissä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Viimeksi mainitun viereen on kerätty vanhoja aittoja ym. Reipin kotiseutumuseoon. Hiidenmäellä on Murron Jussin mökkinä tunnettu rakennus ja Sippolan kiinteistö 1900-luvun alkupuolelta.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1993.

Arkistolähteet: Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.