rakennusperinteinen

asutushistoria

Vanha kantatalo, pihapiiri siirretty nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen, nykyinen rakennuskanta lähinnä 1930-luvulta. Vilja-aitta vanhempi.

Entisen Ylä-Pehulan, rekisterissä v. 1962 Pehula, pihapiiriin kuuluu asuinrakennus 1930-luvulta, vilja-aitta 1900-luvun vaihteesta, navetta 1930-luvun alkupuolelta, liiteri 1950-l. Tilan lounaispuolella on metsäisessä rinteessä kookas riihi/kuivuri/konesuoja, jonka vanhimmat osat ovat ehkä 1930-luvun alkup. Tilan muut rakennukset ovat käytössä, navetassa on karjaa ja pellot ovat viljelyssä.

Vilja-aitta on yhtenäiselle kivijallle rakennettu lyhytnurkkainen hirsirakennus. Nurkat ovat laudoin suojatut. Vaakalaudoitettu lautaovi on punaiseksi, kuten muutkin puuosat. Aumakaton päällä on….

Kivijalalle rakennettu tiilinavettaa on laajennettu eteläpäästä lautaosalla v. 1970. Asuinrakennuksessa on uusittu katto 1990 ja ikkunat 2001. Myös sisätilat ovat uudistettu.

Pehun talo esiintyy Pirkkalankylässä jo v. 1466. Seuraavalla vuosisadalla se esiintyy kahtena, Ylä- ja Ala-Pehulana. Ylä-Pehulan isäntänä oli 1540-l Nils Pehu. Vanha kylätontti oli Sapalan talon eteläpuolella ja Ala-Pehulan pohjoispuolella. Nykyiselle paikalle tila on siirtynyt isonjaon jälkeen. Aluksi talo oli Kesälahden perukassa, josta se siirrettiin v. 1932 nykyiselle paikalle.

Tilan osti maaherra Hans Henrik Boije perinnöksi vuonna 1759.

Pehula sijaitsee rantatiestä lähtevän Pehulantien päässä. Tilan rakennukset ja pellot sijaitsevat metsän keskellä. Pehulantien varrella on uudehkoa omakotiasutusta. Saman peltoaukean laidalla ovat myös Hynnilän Ojalan tilakeskukset.

Alueen vanha rakennuskanta tulisi pyrkiä säilyttämään.

Pirkkalan historia, Kaukovalta, Jaakkola ja Sorila, Tampere 1934.

Simo Mattila, haastattelu elokuussa 2002