Alue Pyynikki
TakaisinPerustiedot
-
Kunta:Tampere
Kaupunginosa:Pyynikki
Nimi:PyynikkiAlueluokka:Hallinnollinen alueAluetyyppi:kaupunginosa
Tekstitiedot
-
Historia:Pyynikinharju on muodostunut jääkauden sulamisvaiheen seurauksena noin 10000 vuotta sitten. Korkeimmillaan harju kohoaa noin 80 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolelle. Harju on osa pitkää harjujaksoa, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakko-luode -suunnassa Etelä-Pohjanmaalle saakka. Pyynikinharju on maailmassakin harvinainen soraharju ja sellaisena maailman korkein. Harju on kasvillisuudeltaan pääosin kuivaa mäntykangasta, mutta sen kasvilajisto on poikkeuksellisen runsas. Harjulta on tavattu n. 400 eri kasvilajia. Pyynikinharju on nykyisin luonnonsuojelualue.
Pyynikki on kuulunut Tampereen kaupunkiin heti sen perustamisesta lähtien. Harjua ja sen lähistöä käytettiin yhteislaitumena metsästykseen ja polttopuiden hankkimiseen. Pyhäjärven rantamilla, suunnilleen nykyisen Trikookujan päässä on sijainnut jo ennen kaupungin perustamista Tammerkosken kartanon augmenttitilana toiminut Pyynikin torppa. Sen pellot ulottuivat idässä aina Joselininniemelle saakka eli nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille.
Harjun maisemalliset arvot havaittiin jo varhain ja alueelle asetettiin hakkuukielto 1830-luvulla. Muutama vuosikymmen myöhemmin harjun puustoon hakattiin "näkölinjoja" maisemien ihailua varten. Pyynikin torpan pellot annettiin aluksi kaupunkilaisille kasvimaaksi, mutta 1800-luvun puolimaissa ne muuttuivat hiljalleen ulkoilu- ja huvila-alueeksi. Myös teollisuus tuli alueelle suhteellisen varhain. Akseli Selim Laurén oli hankkinut Jalkasaaren omistukseensa ja perusti sinne piipputehtaan 1856 ja seuraavana vuonna tulitikkutehtaan. Akselin kuoltua tehtaan johtoon tuli hänen veljensä Knut Oskar Laurén. Tehtaan omistus siirtyi myöhemmin Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle ja sen toiminta jatkui 1908 saakka. Tehdasrakennukset purettiin 1910.
Tampereen kaupungin notaari H.J. Bergman perusti harjun etelärinteelle haulitehtaan ja tehdasrakennusten lisäksi pystytti rinteeseen maan ensimmäisen puisen haulitornin. Muutamien omistajavaihdosten jälkeen tehdas päätyi 1895 tehtailija Rudolf Winterin ja kauppias Karl Frans Hjortin perustaman osakeyhtiön haltuun. Tehtaan toiminta siirrettiin Pispalaan, jonne rakennettiin uusi teräsrakenteinen haulitorni 1908. Vanha haulitorni purettiin, mutta tehtaan rakennuksia säilyi alueella 1950-luvulle saakka.
Kesäravintolatoiminta alkoi Pyynikillä 1860-luvulla. Ravintoloitsija Carl Fredrik Hamberg perusti kesäravintolansa 1863 kauppias Carl Josef Hildenin huvilaan, jossa se toimi 1863 - 1865. Johan Ludvig Rosendahl oli muuttanut Tampereelle 1861 hoitamaan ravintola Seurahuonetta. Kaksi vuotta myöhemmin 1863 hän perusti kesäravintolan Pyynikille kauppias Robert Magnus Lindholmin huvilaan. Vuonna 1864 perustettu Emanuel Joselinin ravintola toimi ensin K.O. Laurénin rakennuttamassa huvilassa vuoteen 1866. Seuraavaksi vuodeksi kesäravintola siirtyi omaan rakennukseensa suunnilleen nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikalle ja toimi siinä vuoteen 1897 saakka, jolloin rakennus paloi. Joselininniemen nimi juontuu tästä kesäravintolasta ja sen pitäjistä.
Kesäksi 1867 Rosendahl muutti ravintolansa hieman kauemmaksi Joselininniemestä ja uudesta Joselinin kesäravintolasta. Lindholmin rakennukset ja maiden vuokraoikeuden puolestaan osti tehtailija Gustaf Oskar Sumelius. Hän rakennutti perheelleen huvilan aivan niemen kärkeen. Vuokraoikeus päättyi 1907, jonka jäkeen huvila-alue purettiin 1910-luvun kuluessa. Pyhäjärven ranta-alueiden muutkin huvilat purettiin vähitellen vuoden 1930 yleissuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa Pyynikki oli tarkoitus jättää luonnonmaisema-alueeksi. Alkujaan aloite Pyynikistä puistoalueena oli tehty jo 1900. Asemakaavaan varaus saatiin 1908, kun tehtaiden nopein laajentumisvaihe oli ohitse.
Vuonna 1888 Rosendahlin leski Henrika rakennutti uuden ravintolarakennuksen läheiselle näköalapaikalle. Tällä paikalla ravintola toimi yhtäjaksoisesti 1969 saakka. Rosendahlin vieressä sijaitsivat kaupungin puutarhat 1929 - 1970. Lisäksi 1960-luvulla ravintolan läheisyyteen valmistui suosittu tanssilava Pyynikin lava. Ravintolarakennus purettiin 1970 ja 1977 sen ja puutarhojen paikalle valmistui nykyinen Hotelli Rosendahl.
Vuonna 1931 Jalkasaaren ja Joselininniemen välinen ranta-alue raivattiin Pyynikin kansanpuiston hiekkarannaksi. Näin sai alkunsa Pyynikin uimaranta. Jalkasaaren auringonottokalliolla sijaitsi puinen vesikelkkamäki 1930-luvulta 1950-luvulle saakka. Mäkeä laskettiin kuuden hengen kelkalla, joka voitiin vinssata takaisin kelkkamäen päälle. Vuonna 1970 uimaranta suljettii uimakelvottomana ja avattiin uudestaan vasta seitsemän vuoden päästä.
Pyynikin alueella aivan VI kaupunginosan eli Kaakinmaan rajalla on toiminut toinenkin uimaranta tai oikeammin uimalaitos. Tämä Palomäen uimalaitos valmistui kesäksi 1908 ja siinä oli aluksi erilliset uima-altaat ja hyppykerrokset miehille sekä naisille. Myöhemmin altaat yhdistettiin yhdeksi isoksi altaaksi. Vuodesta 1925 uimalaitosta hoitivat vuorotellen Tampereen uimaseurat. Pyynikin uimahallin valmistuttua 1957 uimalaitoksen käyttö väheni ja toiminta jatkui vuoteen 1962 saakka. Vuonna 1963 uimalaitoksen huonokuntoiset rakennukset purettiin. Tampereen Ilves piti talvisin omaa kiekkorataansa Palomäen uimalaitoksessa. Uimalaitoksen ja Joselininniemen välissä puolestaan sijaitsi talvisin Tampereen Pyrinnön luistinrata.
Pyynikinharjun merkitys kaupunkilaisten vapaa-ajalle näkyy myös 1932 - 1971 järjestetyissä Pyynikin ajoissa. Sotavuosina 1940-luvulla ei tosin ajettu. Pyynikin ajot kokosivat moottoripyöräkilpailuun ajajia ympäri maailmaa, sillä kisat kuuluivat maailmanmestaruus -sarjaan 1960-luvun alkupuolelle saakka.
Kirjalliset lähteet:Jaakola, Juha, Leskinen, Marjatta (1998), Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Tampere.KOSKESTA VOIMAA -verkkojulkaisu
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/VIId.htm (vierailtu 13.12.2013)
Pyynikin luontopolku
http://www.tampere.fi/tiedostot/4QHlmXI5z/pyynikki.pdf (vierailtu 13.12.2013)
Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien, Tampereen kaupunki.
http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6FPQmeF03/rantojenkaytonhistoria.pdf (vierailtu 12.12.2013)
Arkeologiset kohteet
-
Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännöstunnus Muinaisjäännöstyyppi Laji Ajoitus
AvaaTampere
Haulinkallio Pyynikki
kivirakenteet
muu kohde uusi aika
AvaaTampere
Pyynikin tulitikkutehdas Pyynikki
1000039632 teollisuuskohteet
kiinteä muinaisjäännös uusi aika
AvaaTampere
Pyynikinrinne Pyynikki
maarakenteet
muu kulttuuriperintökohde
AvaaTampere
Pyynikki Pyynikki
1000047214 asuinpaikat
muu kulttuuriperintökohde historiallinen
Rakennettu ympäristö
-
Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
AvaaTampere
Asunto Oy Hiekkakuja 2 / Hiekkakujan funkistalo Pyynikki
Hiekkakuja 2 / Pyynikintie 21 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Pyynikin uimaranta Pyynikki
Jalkasaarentie 7 vapaa-aika
AvaaTampere
Pyynikin kesäteatteri ja kultakutrin vesiallas Pyynikki
Joselininniemi / Jalkasaarentie 3 kulttuuri
vapaa-aika
AvaaTampere
Viikinsaari Pyynikki
Laukontori / Viikinsaari vapaa-aika
AvaaTampere
Suomen Trikoo - Pyynikin Trikoo Pyynikki
Nahkakuja 1 / Nahkakuja 7 / Nahkakuja 9 / Pyynikintie 25 / Trikookuja 2 /Trikookuja 8 teollisuus
AvaaTampere
Pyynikin näkötorni Pyynikki
Näkötornintie 20 majoitus ja ravitsemus
vapaa-aika
Avaa Tampere
Pyynikin teletalo Pyynikki
Pyhäranta 4 liikenne
AvaaTampere
Hotelli Rosendahl Pyynikki
Pyynikintie 13 majoitus ja ravitsemus
Avaa Tampere
Pyynikin ammattioppilaitos / Tredu VII Pyynikinrinne
Santalahdentie 10 opetus
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm Avaa Kultakutrin allas - historia, nykytila ja kunnostussuunnitelma 2017 Tampere
Muu
31.12.2017 Avaa Tampereen kantakaupungin rakennetun kulttuuriympäristön digitointihanke 2013 Tampere
Muu
14.10.2013 31.12.2013 Avaa Suomen Trikoon ranta ja Pyynikin rantapuisto - kaavoitukseen liittyvä maisemasuunnitelma Tampere
Muu
01.09.2003 31.05.2004 Avaa Suomen Trikoo - Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria 1999 Tampere
Rakennusinventointi
01.07.1999 31.12.1999