Alue Pispalan valtatien alku 2009/A9
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Tampere
Kaupunginosa:Ylä-Pispala Santalahti
Nimi:Pispalan valtatien alku 2009/A9Inventointinumero:2009/A0009Alueluokka:Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuusHistoriallinen arvo:sosiaalihistoria
taloushistoria
liikennehistoria
Rakennushistoriallinen arvo:rakennusperinteinen
Ympäristöarvo:maisemakokonaisuus
Arvojen perustelu:Historiallinen arvo – Hallintohistoria: Alueen kaakkoispäädyn poikki on kulkenut Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen välinen raja, jossa valtatien kohdalla oli 1831 rakennettu veräjä, rajaportti. Rajalla kulkevan riukuaidan tilalle rakennettiin 1905 kivinen pulteriaita. Veräjä jäi käytöstä 1900-luvun alussa ja aitakin on pääosin kadonnut, sen jälkeen kun Pispala 1937 liitettiin Tampereeseen, mutta paikan nimeksi jäi Rajaportti. Paikalla on vanhasta kuntarajasta kertova muistomerkki.Pispalan valtatie, Pispalan harjun pääliikenneväylä on osa keskiajalla syntynyttä sisämaan ja Pohjanlahden rannikon yhdistävää vanhaa maantietä, joka tunnettiin nimellä Kuninkaantie ja myöhemmin Kyröskosken maantie. Tielinja on arvoalueella pysynyt nykyisellä paikallaan ainakin 1800-luvun alusta alkaen, joskin katua on 1950-luvulla liikennemäärien kasvaessa suoristettu ja levennetty.
Alueella on hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolella Pispalassa tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja erikokoisissa puutaloissa, aputiloja piharakennuksissa. Lisäksi Mäkikadun kulmauksessa sijaitseva Harjun tunnetuin ja ainoa yhä toimiva yleinen sauna, Rajaportin sauna on muodostunut pispalalaisuuden symboliksi.
Kadunvarren rakennusten kivijaloissa tai kaduntasossa olevissa ensimmäisissä kerroksissa on pääväylälle tyypillisesti ollut erilaisia kauppoja, verstaita ja ammatinharjoittajien tiloja.
Alueen monimuotoinen ja ajallisesti kerrostunut vanha rakennuskanta on peräisin 1880-1930-luvuilta. Rakennustyypeistä yleisimmät ovat kaupunkipuutalot ja pienkerrostalot. Osaa raken-nuksista on korjattu melko voimakkaasti, osa taas on säilyttänyt piirteensä melko hyvin. Alueella on ainoastaan yksi uudisrakennus.
Kadunvarsi on ollut 1900-luvun alussa kaupunkimaisen tiivis, koostuen eri-ikäisistä ja kokoisista asuin-, liike-, verstas- ja piharakennuksista. Alueeseen kohdistuneista muutoksista huolimatta rakennukset ja katutila muodostavat yhä hahmotettavissa olevan maisemakokonaisuuden.
Tekstitiedot
-
Historia:Pispalan valtatie on osa kannasta pitkin kulkenutta vanhaa maantietä. Kuninkaantienä ja myöhemmin Kyröskosken maantienä tunnettu tie on yksi vanhimmista sisämaan ja Pohjanlahden rannikon välisistä teistä, joka on yhdistänyt Hämeen Turkuun, Ala-Satakuntaan ja Pohjanmaahan. Tie on ollut käytössä ainakin 1500-luvulta lähtien. Tielinja on arvoalueella pysynyt nykyisellä paikallaan ainakin 1800-luvun alusta alkaen, joskin katua on 1950-luvulla levennetty. Alueen kaakkoispäädyn poikki on kulkenut Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen välinen raja, johon valtatien poikki oli rakennettu 1831 veräjä, rajaportti. Rajalla kulkevan riukuaidan tilalle rakennettiin 1905 kivinen pulteriaita. Veräjä jäi käytöstä 1900-luvun alussa, mutta paikan nimeksi jäi Rajaportti.
Vanhimmat alueen säilyneet rakennukset on rakennettu 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa kadunvarsi on ollut kaupunkimaisen tiivis, koostuen eri-ikäisistä ja kokoisista asuin-, liike-, verstas- ja piharakennuksista. Myös alueen pohjoiskulman valtatien ja Ratakadun väliset tontit ovat olleet rakennettuja. Niillä sijainneet Santalahden tehdastyöntekijöiden vuokratalot ovat tuhoutuneet tulipaloissa 1900-luvun lopulla. Kadunvarren rakennuskantaa on korjattu voimakkaasti 1980-90-luvuilla, mistä johtuen joidenkin rakennusten alkuperäiset piirteet ovat kadonneet. Alueella on ainoastaan yksi 1990-luvulla rakennettu useita asuntoja käsittävä uudisrakennus.
Useilla arvoalueen rakennuksista paikallista talous- ja sosiaalihistoriallista merkitystä: Ratakatu 5 on ollut Enqvistin perustaman Santalahden sahan isännöitsijän asuntoja ja tehtaan konttorina, Pispalan valtatie 1:ssä asui hevosmiehiä ja ajureita ja sen länsipuolella seppä. Mäkikadun kulmauksessa on Pispalan tunnetuin ja ainoa yhä toimiva yleinen sauna, Rajaportin sauna (ent. Lahtisen sauna) ja sen länsipuolella Puukkoniemen kauppana tunnettu talo (ent. Rajaportin Voima). Pispalan valtatie 13, jossa nykyisin toimii Pispalan Taidetalo, tunnetaan Lastusen Irjan antiikkikauppana.
Toimenpidesuositukset:Kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään ymmärrettävänä. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, myös tiet, muurit ja pihojen rakenteet tulisi huomioida. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Vähäinen uudisrakentaminen vanhaa rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.Tarkennus 2012:
Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:
Aluekokonaisuuden säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.
Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.
Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.
Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.
Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.
Kapeiden katulinjojen ja muiden kulkureittien säilyminen.
Katunäkymän säilyminen.
Mahdollisimman vähäinen uudisrakentaminen.
Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.
Välttämättömän uudisrakennuksen sijoittaminen valtatien katulinjaan, piharakennukset tontin perälle.
Aiemmat tutkimukset:Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.Kirjalliset lähteet:- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.
- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.
- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.
- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.
- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.
Suulliset lähteet:Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilötValokuvat:Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.
Rakennettu ympäristö
-
Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
AvaaTampere
Pispalan valtatie 1 Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 1 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Pispalan valtatie 3 Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 3 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Pispalan valtatie 7 Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 7 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Rajaportin sauna Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 9 vapaa-aika
AvaaTampere
Pispalan valtatie 11 Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 11 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Pispalan valtatie 13 Ylä-Pispala
Pispalan valtatie 13 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Ratakatu 5 Santalahti
Ratakatu 5 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Ratakatu 11 Santalahti
Ratakatu 11 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Ratakatu 13 Santalahti
Ratakatu 13 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Ratakatu 15 Santalahti
Ratakatu 15 asuinkiinteistö
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaPispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi 2009 (asemakaavan II-vaihe) Tampere
Rakennusinventointi
08.03.2009 08.12.2009