rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 ja betoninen piharakennus 002 ovat todennäköisesti peräisin 1900-luvun alusta ja säilyneet erittäin hyvin ajalle tyypillisessä asussa. Mansardikattoisessa asuinrakennuksessa on nähtävissä 1920-luvun puutaloklassismin piirteitä, kuten päätyihin taittuvat räystäät, 6-ruutuiset ikkunat ja julkisivujen symmetria. Pienen pihan yleisilme on perinteinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on toiminut runsaasti erilaisia pieniä liikkeitä (mm. Valion maitokauppa ja Puukkoniemenkauppa), joten se edustaa myös Pispalasta kadonnutta kivijalkakauppakulttuuria.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän ja Mäkikadun kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin pohjoisrinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien ja Mäkikadun kulmauksessa, valtatieltä etelän nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1900-luvun alussa valmistunut kookas asuin- ja liikerakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja liikerakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta, suullisen perimätiedon mukaan vuodelta 1905, mutta todennäköisesti kuitenkin 1920-luvulta. Aiemmin paikalla oli räätäli Blomqvistin pikkutalo. Tontti on ollut ainakin 1930-luvun vaihteeseen asti Simolan vuokratontti. 1940-luvulla kiinteistön omisti Anton Heiskanen. Päärakennuksen pohjakerroksessa on ollut liiketiloja, joissa on toiminut mm. kioski, Osuusliike Voiman kauppa (ns. Rajaportin Voima), Puukkoniemen kauppa, Niemen siirtomaatavaraliike, koneellinen puunjalostustehdas K. Tuomisen liike, parturi sekä 1990-2000-luvulla Pispalan kierrätyskeskus. Puukkoniemen kauppa oli pitkäaikaisimpia liikkeitä ja rakennus tunnetaan yhä Puukkoniemen talona. Puukkoniemen kauppa toimi myöhemmin 1984 valmistuneessa liikerakennuksessa lännempänä saman kadun varressa, osoitteessa Pispalan valtatie 53.

Kaupunki pakkolunasti kiinteistön 1960-70-luvuilla, minkä jälkeen talo on toiminut kaupungin vuokra-asuntoina. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön kaupungilta 2000-luvun alussa ja kunnostanut rakenuksia vähitellen.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettuja rakennuksia. Mäkikadun varressa länsipuolella sijainnut vanha rakennus on 1990-luvulla korvattu uudisrakennuksella.

Tonttia reunustavat rakennukset sekä Mäkikadun puolelta sireenipensasaita. Lisäksi pihaa on rajattu metalliverkkoaidalla ja pressuilla. Piha-aluetta on niukasti rakennuksen takana ja se on pääosin sorapintainen. Pihan yleisilme on perinteinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan pintojen muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Entisten liiketilojen hahmottuminen asuinrakennuksessa (näyteikkunat ja kadunpuolen sisäänkäynnit).

Mäkikadun puolelta avoimen pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 10.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja, nykyiset ja entiset asukkaat