rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin rakennukset on rakennettu useassa vaiheessa 1800-luvun lopun ja 1940-luvun välisenä aikana. Kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen yleisilme on muutoksista johtuen hieman 1950-lukulainen. Puurakenteinen useita tiloja käsittävä piharakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa paremmin. Pihan kasvillisuus, pinnat ja jäsentely ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen länsipäädyn korkeassa kivijalassa on toiminut maitokauppa.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelän nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee useassa vaiheessa rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien väliseltä ajalta. 1900-luvun alussa tontin rakennukset on omistanut Ruusunen. Asuinrakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa. Sen kivijalassa on toiminut 1960-luvulle asti valion maitokauppa, jossa kauppiaana oli viimeksi rouva Koskinen. Asuinrakennuksessa on ollut useita asuntoja ja jako on säilynyt näihin päiviin. Asuinrakennusta on peruskorjattu 1950-luvulla sekä 1990-2000-luvulla. Kohde on myytävänä.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettuja asuinrakennuksia. Itäpuolen tontin vanhat rakennukset on korvattu kookkaalla usean asunnon uudisrakennuksella 1990-luvulla.

Rakennukset rajaavat tonttia. Lisäksi tontin eteläpuolella Rajaportinkadun reunassa on pystylauta-aita. Jyrkkää rinnettä on pengerretty pulterikivillä. Kasvillisuutena on koivuja, mänty, pihlaja, vaahteroita ja sireeniä sekä muita pensaita. Piha on hiekkapintainen. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Entisen liiketilan hahmottuminen asuinrakennuksessa (mm. erikorkuinen kivijalka).

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 27.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 208.

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Asunnonmyynti-ilmoitus, www.etuovi.com (luettu 15.5.2009)

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja