sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta. Asuinrakennus 001 on kaksikerroksinen, puurakenteinen pienkerrostalotyyppinen useita pieniä asuntoja käsittävä talo. Rakennus 002 on tiilirunkoinen, entinen piharakennus, joka on muutettu asuinkäyttöön. Rakennukset ovat säilyttäneet 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen muotonsa, joskin erittäin voimakkaasta peruskorjauksesta johtuen niiden alkuperäiset piirteet ovat kadonneet. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Pihapiirissä on toiminut seppä, metalliverstas, autosähkökorjaamo sekä Rajakioski.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla avoimella pihapiirillä, kookkaalla asuinrakennuksella 001 ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla rakennuksella 002 on suuri maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin pohjoisrinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien alun kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A9).

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, kadulta etelän nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee kookas usean asunnon asuinrakennus sekä asuinrakennukseksi muutettu entinen verstasrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja entisestä piharakennuksesta pihoineen. Tontilla on 1900-luvun alussa ollut seppä Davidssonin omistamat asuintalo ja puurakenteinen paja. Asuinrakennus on peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien väliseltä ajalta. Davidssonin jälkeen kiinteistössä toimi seppä Laine. Puurakenteinen pajarakennus on mahdollisesti 1920-luvulla korvattu tiilirakenteisella rakennuksella. Rajakioski on toiminut pajarakennuksen kyljessä 1980-luvulle asti. Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut metalliverstas ja sittemmin 1960-luvulla autosähköliike. Rakennukset on peruskorjattu erittäin voimakkaasti 1980-90-luvuilla.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksia. Länsipuolella on kookas useita asuntoja käsittävä uudisrakennus.

Rakennukset rajaavat tonttia, minkä lisäksi valtatien puolelle on rakennettu korkea lauta-aita, jonka edessä on autopaikat. Pihan pinnat on asfaltoitu. Kasvillisuutta on pienellä pihalla vähän, ainoastaan muutamia norjanangervoja sekä muita pensaita. Pihan yleisilme on moderni.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennus – entinen piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Avoimen pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Rakennusten 1900-luvun alkupuolelle ominaisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

- Ainutlaatuinen Pispala : muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Toim. Toivo Järvinen ja Uuno Sinisalo. Pispalan moreeni, Tampere 1973.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt