Päijälän kylä mainitaan jo keskiajalla ja vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli seitsemän savua. 1750-luvulta peräisin olevan kartan mukaan Päijälän talot muodostivat tiiviin ryhmän maantien varteen. Isojakokartassa vuodelta 1841 Päijälä on kuvattu erittäin tiheäksi 133 rakennusta käsittäväksi kyläksi. Puron rannalle on kuvattu useita myllyjä ja niihin liittyviä rakennelmia.

Maakaupan vapauduttua perustettiin Päijälään 1870-luvulla ensimmäiset kauppaliikkeet ja 1900-luvun alussa Päijälästä muodostui vilkas liike- ja palvelukeskus Kuhmoisiin. Vuosien 1876-1971 välisenä aikana toimi Päjälän raitilla eri aikoina kaikkiaan n.18 kauppaa, kolme kahvilaa, yksi pankki sekä muutamia muita yrityksiä mm. Juho Rantasen huopatehdas vuosina 1899-1905 ja vuoteen 1919 toiminut Severi Lehtisen nahkaverstat. Viimeinen kauppa raitilla lopetettiin vuonna 1971, samoin muu yritystoiminta oli jo siihen mennessä loppunut. Nykyisin alue on jäänyt pelkäksi asuinalueeksi, joksi se raitin ohi ohjaavien liikennejärjestelyjen vuoksi hyvin sopiikin.

Vuonna 1989 raitin varrella oli noin kolmisenkymmentä eri rakennusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Parhaiten rakennuskanta on säilynyt Nuutin, Muistolan, Kanervan ja Kotilan tonteilla.

Päijälän raittikylä sijaitsee Kuhmoisten kirkonkylän nykyisen liikekeskuksen pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella. Rakennukset ovat ryhmittyneet suhteellisen tiiviiksi kokonaisuudeksi pienelle harjanteelle. Raitti on nykyisin rauhoitettu läpikulkuliikenteeltä, uusi 4-tie kulkee itäpuolelta ja vanhan 4-tien oikaisu länsipuolelta. Kylän pohjoispuolisille pelloille on viime vuosien aikana rakennettu uusia omakoti- ja rivitaloja. Vuoden 1989 kuluessa on myös raitin eteläpuolelle kohonnut uusi rivitalo. Raittikylän itäpuolella juoksee pieni puro, joka alittaa tien kylän eteläpäässä laskien läheiseen Ala-Karkjärveen. Päijälän raittikylä on rakennuskaavassa merkitty suojelukohteeksi.

Erikseen luetteloidut kohteet:

Nuutti, Muistola, Kanerva, Kotila, Tuorila, Ruusulinna, Varola, Sillankorva

Päijälän raittikylän perinteinen, tienvartta tiiviisti reunustava rakenne on hyvin säilynyt.

Ala-Karkjärven pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella sijaitseva raittikylä muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista kauppiaiden, käsityöläisten ja maanviljelijöiden asuttamista pihapiireistä. Tiheään rakennetusta kylästä on nykyisinkin vielä jäljellä kolmisenkymmentä rakennusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Parhaiten rakennuskanta on säilynyt Nuutin, Muistolan, Kanervan ja Kotilan tiloilla.

Päijälän raittikylä on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas ja mielenkiintoinen kyläkohde. (Museoviraston lausunto 16.4.1981).

Päijälän raittikylä on arvotettu rakennushistoriallisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti arvokkaaksi.

Päijälän raitti on mukana Museoviraston vuonna 2009 laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa.

Päijälänraitin kaikki rakennukset Ruusulinnasta Savelaan ja Nuuttilaan asti on suojeltu rakennuskaavalla 1980-luvulla. Savelan ja Kotilan väliin on kaavoitettu AL-kortteli, joka on vielä nykyäänkin tyhjillään.

Lähteet:

Keski-Suomen museon tutkimusarkisto. Kuhmoisten rakennusinventointi. Sirkka-Liisa Ranta 15.9.1989.

Kuhmoisten kunta, ajantasa-asemakaava.

Lisää tietoa alueesta ja sen suunnittelusta Kalle Nurmisen Päijälän raitista tekemästä diplomityöstä.

Tiedot kopioitu Kioski järjestelmästä.