Valtakunnallisesti arvokas.

Muistolan (Korhosen) rakennukset inventointiin vuonna 1989, koska ne ovat osa Päijälän raittikylää. Ne olivat hyvin säilynyt esimerkki vanhasta kaupparakennuksesta. Ne on arvotettu rakennushistoriallisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti merkittäviksi.

Muistola kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Päijälän raittikylän ympäristöön (RKY 2009), jossa se on yksi parhaiten säilyneistä kohteista. Kohteella on merkittäviä historiallisia arvoja pitkänä toimineena kyläkauppana ja kauppamuseona. Nykyään asuinkäytössä olevan rakennuksen olohuoneessa on säilynyt vanhaa kaupan sisustusta. Lisäksi Muistolalla on rakennustaiteellisia ja maisemallisia arvoja. Erityisesti ikkunan puitteet ovat huomionarvoiset.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan tontin etelä- ja pohjoisrajoilla on naapurien pitkät ulkorakennukset. Lännessä on pieni peltoaukea, takanaan uusi tie. Itäpuolella tonttia rajoittaa raitin halki kulkeva tie. Kaupan pihassa on hevospuomi.

1870-luvulla rakennettu asuinrakennus on osittain 1 ja osittain kaksikerroksinen. Se on alunperin toiminut sekä liike- että asuinrakennuksena, mutta vuoden 1989 aikana se oli pelkästään asuinrakennus. Rakennuksessa oli harmaakivi/luonnonkivi perusta ja hirsi runko. Satulakaton katteena oli huopa. Väriltään asuinrakennus oli vaaleanruskea/ruskea. Sauna/liiterirakennuksen perusta oli luonnonkivestä sekä betonista ja runko hirrestä sekä laudasta. Väriltään se oli vaaleanruskea. Satulakaton katteena oli huopa ja pelti. Varastomakasiinit on rakennettu 1800-luvulla. Kaksikerroksiset makasiinit olivat väriltään punamultaiset. Perustana oli luonnonkivi ja runkomateriaalina hirsi sekä lauta. Satulakaton katteena oli huopa.

Rakennusten kunto oli kohtalainen. Päijälän raittitaajama on osoitettu kaavassa pientaloalueeksi, jossa ympäristö tulee säilyttää.

Muistola eli Korhosen kauppa on säilyttänyt hyvin kulttuurihistorialliset arvonsa. Rakennus on nykyään yksityisomistuksessa, asuinkäytössä. Asuinrakennus on kunnostettu viime vuosina, ulkorakennukset odottavat vuoroaan. Myös kaupan kalusteet on säilytetty osana olohuoneen sisustusta.

Sakari Korhonen perusti kaupan Leissalan talon maalle vuonna 1879. Luultavasti niihin aikoihin rakennettiin nykyisen rakennuksen matalampi osa, jossa kauppaa käytiin nykyisessä konttorihuoneessa, jonne johti ovi tien puoleiselta sivulta. Kauppa siirtyi vuonna 1882 August Korhoselle, joka 1920-luvun puolivälissä laajensi rakennusta rakennuttamalla eteläpuoleiseen päätyyn kaksikerroksisen jatkon, jonka alakertaan kauppa siirtyi yläkerran toimiessa "puotipuksujen" asuntona. Laajennuksen yhteydessä ruokasali ja sen viereinen pikkukamari yhdistettiin eteiseksi, josta johti portaat yläkertaan. Muutospiirrustukset ovat lahtelaisen A.W. Niemisen käsialaa.

Kaupan varastona toiminut makasiini oli alunperin ainakin tien puoleiselta osaltaan yksikerroksinen. Korotus lienee tehty kaupan laajennuksen yhteydessä. Makasiini, samoin kuin saunarakennuskin näyttävät moneen kertaan laajennetuilta.

August Korhosen perilliset hoitivat kauppaa 1970-luvun alkuun saakka. Kaupan sisustus oli vuonna 1989 edelleen alkuperäisessä asussaan. Myös vanhaa kauppatavaraa oli säilynyt puodin hyllyillä.