KUVAUS JA HISTORIA

Pispalan toisen asemakaavan laatiminen käynnistyi 1960-luvun lopulla. Kaavanlaatimisen ajaksi julistettiin rakennuskielto, mutta Tahmelassa rakentaminen jatkui ympäristöministeriön myöntämillä poikkeusluvilla. Poikkeuslupia myönnettiin vain moderneille asuinrakennuksille, joiden katsottiin noudattavan tulevan asemakaavan periaatteita. Rakennuksissa on selvästi nähtävissä modernin sodan jälkeisen arkkitehtuurin tunnusmerkit, joita ovat mm. tasakatot, suuret terassit ja parvekkeet, julkisivujen ja rakennusmassojen vertikaalisuus, laajat ikkunapinnat, moniulotteiset rakennusmassat, taitava maastoon ja maisemaan sijoittaminen.

Modernin Tahmelan rakentaminen voidaan nähdä jatkumoksi alueen 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutukselle. Kuten Tahmelan lukuisat huvilatkin, modernit asuinrakennuksen rakennettiin alueelle maiseman ja idyllisen asuinalueen houkuttamina ylemmän keskiluokan toimesta. Ja edelleen kuten huviloillakin, modernien omakoti- ja paritalojen suunnittelijoina toimivat pääasiassa arkkitehdit ja rakentamisen tapa poikkesi voimakkaasti alueen perinteisestä työväen puutaloasutuksesta. Rajatulle arvoalueelle muodostuu yhtenäinen rakennuskokonaisuus, joka edustaa erinomaisella tavalla Tahmelan 1960-70-luvun modernia ja arkkitehtonisesti arvokasta rakentamista.

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Alueen rakennuskannan, asuinrakennusten ja autotallien, säilyminen.

Alueen rakennuskannan arkkitehtonisten ratkaisujen ja rakennusajalle tyypillisten rakennusmateriaalien, värityksen ja muotojen säilyminen.

Rinnepihojen ja niiden kasvillisuuden säilyminen ajalle tyypillisenä.

Alueelle tyypillisen kallioisen rinnemaaston ja mäntyvaltaisen puuston säilyminen.

Katulinjojen, katunäkymien ja tukimuurien säilyminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti maastoon ja ympäröivään rakennuskantaan sovittaen.

-

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa ja Tahmelassa asuneet henkilöt, Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela -tilaisuus Pispalan kirjastolla 22.8.2012.

Tampereen museoiden Siiri-tietokanta.

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.