arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Suuruspäänkatu 18 / Varalankatu 19 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Suuruspäänkatu 18 modernin rinnetalon on 1973 suunnitellut arkkitehti Matti Lummaa ja Varalankatu 19 samanhenkisen talon 1974 arkkitehti Jorma A. Sulkava. Samat arkkitehdit ovat vastanneet alueen 1970-luvun asemakaavan suunnittelusta. Omakotitalot edustavat erinomaisella tavalla kaavassa suunniteltua alueelle sopivaa uudisrakentamista. Suuruspäänkadun puoleinen asuinrakennus on peruskorjattu erittäin voimakkaasti 2012, mistä johtuen se on menettänyt alkuperäiset 1970-luvun tyylipiirteensä ja rakennusmateriaalit. Tontin rakennukset ovat muodostaneet arkkitehtonisesti ja tyylillisesti yhteensopivan parin, mutta muutosten johdosta tämä on menetetty. Varalankadun puoleinen asuinrakennus on parvekkeiden ja terassien kattamista lukuun ottamatta säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen ilmeensä, arkkitehtoniset ratkaisut ja rakennusmateriaalit. Myös Varalankadun puoleinen piha kasveineen ja pihan pintoineen on 1970-luvulle tyypillinen.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun lopulla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden omakotitalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Lähelle katulinjaa sijoitetuilla kookkailla asuinrakennuksilla on kohtalainen merkitys Suuruspäänkadun maisemassa ja erittäin suuri merkitys Varalankadun maisemassa. Varalankatu 19:lla on merkitystä myös laajemmin Ansionkallion luoteisrinteen maisemassa.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Moderni Tahmela -nimisellä arvoalueella (2012/A0007).

Suuruspäänkadun ja Varalankadun välissä sijaitseva jyrkkä luoteeseen viettävä rinnetontti, jolle 1974-75 rakennettu kaksi modernia omakotitaloa, toinen Suuruspäänkadun ja toinen Varalankadun varteen.

Tontin rajat mukailevat 1899 palstoitussuunnitelmaa (palstat no: 7 ja 9). Tontti on kuitenin ollut 1930 asemakartan ja vuosien 1946, -56 ja -66 ilmakuvien perusteella 1970-luvun alkuun asti luonnontilaista kallioista ja mäntyvaltaista rinnettä. Suuruspään- ja Varalankadut on rakennettu tontin päätyihin 1950-luvun alussa.

1973 tontille on haettu uudisrakennuslupaa Suuruspäänkadun reunassa sijaitsevalle kaakonpuoleiselle asuinrakennukselle. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti (safa) Matti Lummaa. Rakennus on peruskorjattu erittäin voimakkaasti 2012.

1974 on haettu uudisrakennuslupaa Varalankadun reunassa sijaitsevalle luoteenpuoleiselle asuinrakennukselle, jonka on suunnitellut arkkitehti Jorma A. Sulkava. Ainoa rakennuksen ulkoasuun vaikuttanut muutos on ollut parvekkeen ja terassien kattaminen 2000-luvun alkupuolella.

Kiinteistön lämmitysmuoto on hiljattain vaihdettu kaukolämmöstä maalämpöön.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on vaihtelevan ikäistä ja kokoista rakennuskantaa: kaksi 1960-luvun usean asunnon asuinrakennusta, perinteistä Ansionkallion alueen 1900-luvun alun rakentamista edustava kohde (Varalankatu 15), kaksi usean asunnon asuinrakennusta 2000-luvun alusta sekä muutamia 1970-luvun moderneja omakoti ja paritaloja. Koillispuolella on rakentamaton luonnontilainen rinnetontti, jossa on säilynyt betoninen sähköpylvään jalusta.

Molemmat asuinrakennukset on sijoitettu katulinjan tuntumaan. Varalankadun puolelta tonttia on pengerretty korkealla kulmikkaista luonnonkivistä ja betonista rakennetulla muurilla. Myös tontin keskellä on pihaa pengertävä betonimuuri. Varalankadulta tontille on kulku portaita pitkin pohjoiskulmasta sekä läheltä länsikulmaa, rinteeseen upotetusta autokatoksesta. Suuruspäänkadun puolelta tontille on kulku itäkulman hiljattain rakennetusta autokatoksesta sekä läheltä eteläkulmaa betonilaatoitettua polkua etuovelle. Suuruspäänkadun puolelta tonttia on rajattu modernilla vaakarima-aidalla ja pihan rakennettu valokatettu kookas patio. Myös tontin pinnat ja kasvillisuus ovat Suuruspäänkadun puolella moderneja. Varalankadun puolella piha taas on hyvin 1970-luvulle tyypillinen. Tontin keskiosassa kasvaa useita kookkaita mäntyjä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen 002 ja sitä ympäröivän pihan rakenteiden, pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1970-lukulaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen 002 arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Tasakaton tai vaikutelman tasakatosta säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Asuinrakennusten keskuslämmityspiippujen säilyminen.

Rinnepihan penkereiden ja tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion alueen tonteille luonteenomaisen mäntyvaltaisen puuston säilyminen tontilla.

Lähelle katulinjaa sijoitetun kookkaan asuinrakennuksen 002 aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemassa.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Tampereen uus-Tahmela ei ole jähmeä, Aamulehti 17.5.2012.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

As Oy:n hallituksen pj. / asukas