arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Suuruspäänkatu 25 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Tontin 1968 rakennetun arkkitehti Jorma A. Sulkavan suunnitteleman modernin, kauniisti kallioisen maaston muotoja mukailevan rinteeseen sijoitetun omakotitalon arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat säilyneet hyvin alkuperäistä vastaavina.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun lopulla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden omakotitalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hieman katulinjasta sisäänvedetyllä, puuston suojaamalla asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys Suuruspäänkadun sekä Ansionkallion lounaisrinteen maisemassa.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Moderni Tahmela -nimisellä arvoalueella (2012/A0007).

Suuruspäänkadun loppupäässä sijaitseva, kadulta koilliseen nouseva kallioinen rinnetontti, jolla 1968 valmistunut moderni omakotitalo.

Tontin rajat mukailevat 1899 palstoitussuunnitelmaa (palstat no: 83 ja 84). Tontin paikalla on 1930 asemakartan ja vuosien 1946 ja -56 ilmakuvien perusteella ollut kaksi kiinteistöä, joiden välistä on kulkenut nykyisen Anna Liljankadun linjaa jatkava kuja. Tonteilla on ollut Tahmelan ja Ansionkallion alueen 1900-luvun alun rakentamiselle tyypilliset pienet puutalot ja piharakennuksineen. Suuruspäänkatu on rakennettu 1950-luvun alussa, jolloin kuja on poistunut käytöstä. Nykyisen muotoiseksi tontti on muodostettu 1960-luvun alussa. Tontin vanhat rakennukset on purettu 1960-luvun puolivälissä, eikä aiempi historia enää ole havaittavissa tontilla.

1966 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle arkkitehti (safa) Jorma A. Sulkavan suunnittelemalle omakotitalolle. Talon on rakennuttanut Mainos-Lehmuksen perustaja Esko Lehmus perheelleen. Lehmuksen kerrotaan osallistuneen aktiivisesti rakennustöihin, mm. valinneen itse julkisivuverhouksen liuskekivet. Lehmukset myivät kiinteistön 1974 nykyisille omistajille. Alkuperäinen lämmitys on vaihdettu kaukolämmöksi ja ikkunat uusittu. Muuten kiinteistössä ei ole tehty merkittäviä muutoksia.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: yksi perinteistä Ansionkallion 1900-luvun alun rakentamista edustava kiinteistö (Varalankatu 31), moderneja 1950-70-luvuilla rakennettuja omakoti-, rivi- ja paritaloja sekä yksi 1990-luvun omakotitalo. Tontin pohjoispuolella on rakentamaton kallioinen tontti, jonka 1900-luvun alun rakennukset on purettu 2000-luvulla. Koillispuolella on rakentamaton, luonnontilainen Ansionkallion lakialue (kulttuurihistoriallinen arvoalue 2012/A0003).

Suuruspäänkatu 25:n asuinrakennus on sisäänvedetty katulinjasta. Rinteeseen porrastettu talo näyttäytyy kadulle kokoansa pienempänä ja hyvin kasvillisuuden peittämänä. Pääovelle johtaa uritetuin nelikulmaisin betonilaatoin päällystetyt polut ja betoniportaat. Autotallien edusta rakennuksen länsipuolella on asfaltoitu. Suuruspäänkadun puolella tonttia reunustaa lyhyt betonimuuri. Suuren rakennuksen ympärille jää melko vähän piha-aluetta. Istutettu piha-alue on rakennuksen etelä- ja länsipuolella. Siellä kasvaa runsaasti puutarhakasvillisuutta, mm. marjakuusia, rodoja, katajia, sireeniä, saniaisia, perennoja sekä kookkaita mäntyjä, vaahteroita ja lehmuksia. Pääsisäänkäynnin edustalla on harmaagraniittinen taideteos. Muu osa tontista on luonnontilaista, kalliosta ja lehtipuuvaltaista rinnettä. Vehreän pihan yleisilme on 1960-luvun lopulle tyypillinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman eheän 1960-luvulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion alueen tonteille luonteenomaisen avokallion säilyminen tontilla.

Kookkaan asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemassa.

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. (s. 265)

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja / asukas.