arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Suuruspäänkatu 28 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Modernin kalliomaastoon sovitetun paritalon on 1960 suunnitellut arkkitehti Jorma A. Sulkava. Korottamisesta ja muista muutoksista huolimatta talon arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat pääosin säilyneet alkuperäistä vastaavina. Pihan yleisilme on uudehkoa terassia lukuun ottamatta pääosin 1960-luvulle tyypillinen.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun lopulla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden asuintalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Kookkaalla asuinrakennuksella ja pihan rakenteilla on suurehko merkitys sekä Suuruspäänkadun että Varalankadun maisemassa. Rakennuksella on vähäistä merkitystä myös laajemmin Ansionkallion lounaisrinteen maisemassa.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Moderni Tahmela -nimisellä arvoalueella (2012/A0007).

Suuruspäänkadun päässä, Varalankadun kulmauksessa sijaitseva kolmiomainen kallioinen rinnetontti, jolle 1961 valmistunut kookas moderni paritalo.

Tontti on 1930 asemakartan ja 1946 ja -56 ilmakuvien perusteella ollut vuoteen 1960 asti luonnontilaista kallioista ja mäntyvaltaista maastoa. Suuruspään- ja Varalankadut on rakennettu tontin reunoille 1950-luvun alussa.

Jo 1955 tontille on haettu uudisrakennuslupaa Veikko Kallion suunnittelemalle, materiaaleiltaan naapuritontin Suuruspäänkatu 26 asuinrakennusta muistuttavalle satulakattoiselle rakennukselle. Rakennuttajana olisi ollut tamperelainen kukkakaupan toimitusjohtaja Reino Reinola. Suunnitelma on kuitenkin jäänyt toteuttamatta.

1960 tontille on haettu uutta rakennuslupaa nykyiselle arkkitehti Jorma A. Sulkavan suunnittelemalle modernille paritalorakennukselle, joka valmistui 1961. Autokatos on lisätty rakennuksen luoteispäätyyn 1990-2000-lukujen taitteessa. Samassa yhteydessä asuinrakennuksen sisätiloissa on tehty runsaasti tilamuutoksia, rakennuksen kaksikerroksista osaa on hieman korotettu sekä rakennettu kellarikerrokseen toimistotila/ vuokra-asunto. Kiinteistön omistajat ovat vaihtuneet useasti. Nykyisistä omistajista toiset ovat asuneet talossa noin 12 vuotta ja toiset kaksi vuotta.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1960-luvulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion alueen tonteille luonteenomaisen avokallion ja mäntyvaltaisen puuston säilyminen tontilla.

Kookkaan asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- sekä kaukomaisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.