2. Kunta Ruovesi

3. Alue RUOVEDEN KOTISEUTUMUSEO

4. Kylä/Kaupunginosa Ritoniemi /RN:o 1:494

5. Omistaja(t) Ruoveden kunta

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Ruoveden kotiseutumuseo sijaitsee keskellä kirkonkylää harjun laella. Museo on perustettu nykyiselle pai-kalleen, seurakunnalta vuokratulle entiselle Rientolan tontille kesällä 1932. Sen on luonut lähinnä lääkintö-neuvos Einar Palmén apunaan kirjailija-taiteilija Heikki Asunta sekä osin opettaja Iisakki Piirto.

1980-luvun loppuun mennessä tontille oli koottu kaikkiaan 17 museorakennusta, jotka ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Ennestään pihapiirissä oli Kangasmäen asuinmökki, josta myöhemmin tuli oppaiden toimisto. Talomuseona Ruoveden kotiseutumuseo edustaa 1750-1850-lukujen pohjoishämäläistä suhteellisen vaurasta maalaistaloa. Syksyllä 1989 Ruoveden Kotiseutu- ja Museoyhdistys lahjoitti museon kunnalle.

Rakennukset muodostavat mies- ja karjapihan. Miespihan ympärillä ovat hämäläistalon tärkeimmät raken-nukset. Niiden välit on tukittu aidalla, jolloin muodostuu suljettu piha. Navetan ja tallin välissä on osittain hirsiaidan ympäröimä karjapiha. Pirtin pohjoispuolella on tuulimylly. Miespihan pohjoispuolella aittarivin ta-kana on puoleksi suljettu riihipiha.

Rakennus 1: Hirsinen pirttirakennus on siirretty Hanhonkylän Törmästä vuonna 1935. Se edustaa 1700-luvun rakennustyyliä. Rakennuksessa on multipenkkiperustus ja alimmaista hirsikertaa suojaavat tuohet. Pohjois-pään kahdella seinällä on pärevuoraus. Leveä läpikäytävä porstua jakaa rakennuksen suureen väentupaan sekä etutupaan eli isännänkamariin ja maitohuoneeseen eli laskettavaan.

Rakennukset 2 ja 3: Miespihan pohjoispään aittarivin kaksi ylintä aittaa ovat museon ensimmäiset rakennuk-set. Ne siirrettiin Ritoniemen Utukan torpasta vuonna 1932. Molemmat aitat edustavat 1700-luvun rakenta-mista. Rakennus 3 on otsallinen eli riima-aitta, joka on Ruovedellä melko harvinainen aittatyyppi.

Rakennus 4: Parvellinen aitta on siirretty Mustajärven Kangaspeskasta vuonna 1936. Se on rakennettu 1800-luvulla.

Rakennus 5: Neljähuoneinen luhti on siirretty Kekkoskylän Ala–Kauppilasta vuonna 1933. Se edustaa 1800-luvun rakennustyyliä ja siinä on pohjalaisia piirteitä.

Rakennus 6: Kala-aitta on siirretty Korpilahden Kärkisistä vuonna 1938. Se on museon ainoa Van-han-Ruoveden ulkopuolelta peräisin oleva rakennus. Se on mahdollisesti 1600-luvulta.

Rakennus 7: Askartelutupa eli liiteri siirrettiin Pohjankylän Huovilasta vuonna 1937.

Rakennus 8: Rehulato on siirretty Mustajärven Syväojalta vuonna 1938. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla.

Rakennus 9: Navetta on siirretty Pohjankylän Huovilasta vuonna 1937. Se on alun perin savupirtti ja peräisin mahdollisesti 1600-luvulta. Seinähirret ovat sulkanurkkaiset. Rakennus on sekasontanavetta.

Rakennus 10: Parvitalli siirrettiin Väärinmajan Pyhkiöltä välirauhan aikana. Rakennus ei ole alkuperäisessä asussaan, sillä siitä on mm. poistettu parvi ja lyhennetty toisia poskihirsiä. Se edustaa 1600-luvun rakennus-tyyliä.

Rakennus 11. Tuulimylly on tuotu Virtain Kurjenkylän Helttolasta vuonna 1936. Harakkamylly on peräisin 1800-luvun keskivaiheilta. Ruovedellä tuulimyllyt ovat olleet melko harvinaisia.

Rakennus 12. Kolmiosainen kalustovaja on pystytetty vuonna 1928 vanhaa rakennustyyliä tavoitellen. Se siirtyi museon haltuun 1940-luvun lopulla.

Rakennus 13: 1700-luvulta peräisin oleva mallassauna on siirretty Pihlajalahden Pöntyksestä vuonna 1946.

Rakennus 14: Keittokota pystytettiin kahdesta veneestä vuonna 1957.

Rakennus 15: 1600-luvulta peräisin oleva riihi on saatu Ruhalasta vuonna 1956. Sitä on kutsuttu ”raatoriihek-si”, sillä Suomen sodan aikana vuonna 1808 Kautun kanavan luona käydyissä taisteluissa kaatuneiden ve-näläisten ruumiita säilytettiin tässä riihessä.

Rakennus 16: Paja on tuotu Luomaharjusta vuonna 1857. Se on rakennettu 1800-luvun alkupuolella.

Rakennus 17: 1700-luvulla rakennettu aitta on siirretty Mustajärven Syväojalta vuonna 1965.

Rantamuseon ranta-aitta (21) on siirretty 1990-luvun vaihteessa kotiseutumuseon pihapiiriin pajarakennuksen (16) kaakkoispuolelle. Rantamuseon nuottatalas ja kirkkovenekoppeli (18) on siirretty laivarannassa laiturin länsipuolelle. Rantamuseon heinälato (22) on purettu. Ruhalassa Kautun kanavan eteläpuolella oleva nuotta-koppeli (19) on entisellä paikallaan.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Kirkonkylän rakennuskaava-alueen korttelissa 31, YM I, e= 0,30. Säilymisedellytykset hyvät.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

- historiallinen

- harvinainen

- edustava

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Hernesniemi, Oiva: Ruoveden kotiseutumuseo. Opas.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

16. LIITTEET

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 29.5. 2001