Rakennetun ympäristön kohde Keuhkotautiparantola
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Ruovesi
Kylä:Ritoniemi
Kaupunginosa:Kirkonkylä / 19 , YS I
Inventointinumero:7. (Ritoniemi)Nimi:KeuhkotautiparantolaOsoite:Päiväkodintie 4Kohdetyyppi:hoito
Tekstitiedot
-
Kuvaus:1. Lääni Länsi-Suomi
2. Kunta Ruovesi
3. Kohde KEUHKOTAUTIPARANTOLA
4. Kylä/rek.nro Ritoniemi 1:858
5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Kirkonkylä/19, YS I
6. Kohdetyyppi
7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 504 050, 6 875 000
8. Osoite Päiväkodintie 4, 34600 Ruovesi
9. Omistaja ja omistajan osoite Ruoveden kunta
10. RAKENNUKSEN KUVAUS
Rakennus n:o 1
Nyk.käyttö päiväkoti
Alkup.käyttö keuhkotautiparantola
Rak.aika 1909 (1919, 1926, 1936, 1977)
Suunnittelija arkkitehti Lars Sonck
Kerrosluku 1 (2)
Perusta lohkokivi
Runko hirsi
Kattomuoto poikkipääty, satula
Kate pelti
Vuoraus vaakalauta
Ulkovärit harmaanvihreä (öljymaali)
Kunto hyvä
Erityispiirteet
Rakennus n:o 2
Nyk.käyttö mehuasema
Alkup.käyttö talousrakennus
Rak.aika
Suunnittelija
Kerrosluku (1)+1
Perusta lohkokivi
Runko hirsi, tiili
Kattomuoto satula
Kate pelti
Vuoraus pystylauta
Ulkovärit punainen, tiili
Kunto hyvä
Erityispiirteet takana aumakattoinen lisäosa
11. RAKENNUSHISTORIA
Rakennus 1: ”Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi” – niminen organisaatio ryhtyi vuonna 1907 maanlaajuisesti keräämään varoja keuhkotautiparantoloiden perustamiseksi. Toimikunta välitti Ruovedelle arkkitehti Lars Sonckin laatimat parantolan rakennuspiirustukset. Maanviljelysneuvos Alexander Aminoff piti parantolan saamista tärkeänä, sillä hänen oma isänsä oli kuollut keuhkotautiin. Parantola rakennettiin Ritoniemen omistajien Kalle ja Ilma Häkkisen lahjoittamalle tontille kirkonkylän lähelle kuivalle kangasharjulle. Alexander Aminoff lahjoitti parantolan valmiiksi rakennettuna, sisustet-tuna ja kalustettuna Ruoveden kunnan käyttöön. Ruoveden parantola oli Suomen ensimmäinen kun-nallinen keuhkotautien hoitolaitos.
Vuonna 1919 rakennusta laajennettiin, jolloin potilaspaikkojen määrä nousi 12:sta 16:een. Laajennuksia ja uudelleenjärjestelyjä tehtiin vielä vuosina 1926 ja 1936. Näiden muutosten jälkeen potilaspaikkoja oli 22. Talo muutettiin sairaalan kroonikko-osastoksi vuonna 1963. Sairaalan laajennuksen jälkeen vuonna 1977 kroonikko-osasto siirrettiin terveyskeskukseen, minkä jälkeen vanha keuhkotautiparantola peruskorjattiin ja muutettiin lasten päiväkodiksi.
Rakennuksen itä- ja länsipäädyssä on satulakattoiset poikkipäädyt. Länsipäädyssä on satulakattoinen frontoni, jonka seinät nousevat hieman kattopinnasta ja jossa on vierekkäin kolme kapeaa, pysty-suuntaista ikkunaa. Rakennuksen rungon pohjoisen- ja etelänpuoleisissa kattolappeissa sekä itäpää-dyssä on pulpettikattoiset frontonit, joissa jokaisessa on vierekkäin neljä kahteen pienempään ruutuun jakautunutta ikkunalasia. Sisäänkäynti on rakennuksen pohjoispuolelta, jossa kahden ulko-oven päällä on pulpettikattoinen kate. Rakennuksen eteläsivustalla lännen puoleisen poikkipäädyn vieressä on siihen liittyvä pulpettikattoinen puupilareiden varassa oleva avokuisti. Länsipäädyssä on puukaiteinen avokuisti, jossa on päädyn suuntaisesti kulkevat portaat. Itäisen poikkipäädyn viereen on rakennettu rakennuksen rungon suuntainen kapea lisäosa, jonka edessä on pulpettikattoinen kuisti.
Rakennus 2: Päiväkodin itäpuolella sijaitsee tiili- ja puurakenteinen ulkorakennus, jossa nykyisin toimii mehuasema. Satulakattoisen rakennuksen itäpuolella on pieni aumakattoinen lisäosa, jonka ulko-oven päällä on pulpettimainen kate.
12. LÄHIYMPÄRISTÖ
Ympäristö mäntymetsää. Rakennuspaikalla on kaksi talousrakennusta. Luoteispuolella on vuonna 1995 valmistunut vanhusten palvelutalo.
13. SÄILYMISEDELLYTYKSET
Sijaitsee kirkonkylän rakennuskaava-alueen korttelissa 19. Sekä pää- että ulkorakennus on suojeltu rakennuskaavassa.
14. LUETTELOINTIPERUSTE
Rakennus on paikallisesti arvokas. Se kertoo paikkakunnan terveydenhuollon historiasta ja kehityk-sestä.
15. Rakennushistoriallinen
16. Historiallinen x
17. Maisemallinen
18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO
Paikallisesti arvokas
19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS
Kts. liite
20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA
Kts. liite
21. VALOKUVAT
22. LÄHTEET
Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1994.
Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.
Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste
23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET
24. LIITTEET
25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys
Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 16.5. 2001
Alueet
-
Kunta Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
AvaaRuovesi
Ritoniemi (inventoitu alue) Muu hanke- tai tutkimusalue